Työelämässä koettu häpeä vuorovaikutuksen näkökulmasta tarkasteltuna

Abstract

Häpeällä voi olla organisaatiossa merkittäviä, haitallisia seurauksia. Häpeän tunteella on rooli monien työelämän ajankohtaisten ilmiöiden, kuten koetun työhyvinvoinnin, työuupumuksen ja työpaikkakiusaamisen taustalla. Jotta ymmärrystä organisaatioissa ilmenevää häpeää ja sen seurauksia kohtaan voitaisiin lisätä, on tutkittava, mitkä asiat aiheuttavat häpeän kokemuksia työelämässä. Tämän tutkimuksen tavoitteena on lisätä tietoisuutta työelämässä koettuun häpeään liittyen ja tuoda esiin etenkin sen sosiaalinen ulottuvuus.

Tutkimuksessani selvitän 1) Mihin työelämän ulottuvuuksiin liittyen häpeää koetaan ja mistä syistä 2) Millaisia selityksiä työelämässä ilmenneelle häpeälle voidaan löytää keskeisistä häpeää koskevista teorioista. Tutkimukseni teoriataustana toimivat häpeän sosiaalisen ulottuvuuden huomioivat teoriat, kuten Helen Lyndin, Thomas Scheffin, Erving Goffmanin ja Brownin ja Levinsonin teoriat. Tämän lisäksi hyödynnän työssäni aiemmin tehtyjä häpeätutkimuksia organisaatioihin liittyen. Tutkimusmenetelmänä käytän teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä, joka mahdollistaa aineiston analyysin sekä ilman ennakko-oletuksia että teoreettisen viitekehyksen valossa. Tutkimusaineistona käytän sosiaalisen median kanavan kautta sähköisellä kyselyllä kerättyä kirjoitusaineistoa, joka koostuu 44 häpeää koskevasta kirjoituksesta.

Tutkimusaineistoni analyysissä käy ilmi, että työelämässä häpeää koetaan osaamiseen, yleisestä käytösnormista poikkeamiseen ja työstä aiheutuviin identiteettiristiriitoihin liittyen. Näihin kolmeen työelämän ulottuvuuteen liittyvät häpeän syyt painottuvat työssä suoriutumiseen liittyvään vuorovaikutukseen sekä työyhteisökäyttäytymiseen. Tulokset tuovat esille, että vuorovaikutuksen käytänteillä on merkittävä rooli siinä, millä tavalla vuorovaikutustilanteissa ilmenevä häpeä koetaan.

Tutkimukseni kartoittaa työelämän vuorovaikutuksellisia rakenteita, joilla on merkitystä häpeän kokemuksen kannalta. Häpeää aiheuttavien tilanteiden tunnistaminen auttaa kehittämään organisaatioiden vuorovaikutusta ja sitä kautta ehkäisemään häpeän kokemuksia. Aikaisempien häpeää vuorovaikutusnäkökulmasta tutkineiden näkökulmia hyödyntämällä on mahdollista löytää tekijöitä, joihin huomiota kiinnittämällä työelämän vuorovaikutusta voidaan parantaa ja häpeän haitallisia seurauksia ehkäistä. Tutkimukseni nostaa esiin erityisesti työilmapiiriin liittyviä seikkoja, joilla on merkitystä häpeän tunteen ja sitä kautta esimerkiksi työssä koettavan hyvinvoinnin kannalta.

Shame can lead to serious, harmful consequences in organisations. Shame plays a role in many topics currently being discussed, such as wellbeing, burnout or workplace bullying. To increase awareness of shame and its consequences in organisations, we need to investigate the factors that cause shame in the workplace. The purpose of this study is to increase awareness of experienced shame in the workplace and elucidate the social perspective on shame occurring in the workplace.

In this research I aim to find out 1) Which dimensions cause shame in working life and for what reasons, and 2) What kind of explanations we can find for shame in the workplace according to social theories of shame. The theoretical background of my research includes theories that pay attention to the social dimensions of shame, such as Helen Lynd’s, Thomas Scheff’s, Erving Goffman’s and Brown’s and Levinson’s theories. Additionally, I also utilize organisational shame studies in my research. The research method in this study is thematic analysis, which provides for an analysis without presuppositions, as well as affords the utilization of the theoretical background. Research material consists of 44 writings about shame collected via electronic survey from social media channels.

My research shows that shame is experienced in relation to competence, deviation from behavioral norms, and identity conflicts caused by work. The causes of shame associated with these three dimensions involve interaction related to work performance and behavior within the work community. The results of this research demonstrate that interaction plays a significant role in how shame in social situations is experienced.

This research surveys the social structures in workplaces, which are important in terms of the experience of shame. Recognizing situations that cause shame helps to develop organisational interaction and thereby prevent experiencing shame. By utilizing the perspectives of those who have previously studied shame from an interaction perspective, it is possible to find factors that can improve interaction in working life and prevent the harmful consequences of shame. My research highlights issues related to the working atmosphere, which are important in terms of the feeling of shame and, consequently, for the wellbeing experienced at work.