Me-kerronnan välittämä toiminta, kokemus, eetos ja ideologia The Elder Scrolls V: Skyrim -videopelin sisäisessä kirjallisuudessa
Sulkanen, Sandra (2024)
2024
Kirjallisuustieteen maisteriohjelma - Master´s Programme in Literary Studies
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234260
Tiivistelmä
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani me-kerronnan välittämää tematiikkaa yhteisöllisyydestä ja sorrosta The Elder Scrolls V: Skyrim -videopelin (2011) sisäisessä kirjallisuudessa. Skyrim on RPG-tyylinen fantasiavideopeli, jossa pelaaja voi liikkua vapaasti kuvitteellisessa maailmassa luomansa avatarin avulla. Tässä maailmassa on taas löydettävissä kirjallisuutta, joka käsittelee pelimaailmaa sen sisäisten hahmojen kautta. Yhdistelen aiempaa me-kerronnan teoriaa luodakseni uuden kategorisoinnin, jossa pohdin, millaista toimintaa, kokemusta, eetosta ja ideologista ääntä me-kerronta välittää pelin sisältämistä ryhmistä ja yhteisöistä. Lanseeraan myös pelitutkimuksesta ensimmäistä kertaa loren käsitteen kirjallisuustieteelliseen tutkimukseen. Olen valikoinut pelin kirjallisuudesta yhdeksän analysoitavaa teosta, joiden sisältämiä me-kerronnan muotoja vertailen keskenään.
Me-kerronnan tutkimukseni toimii puheenvuorona Natalya Bekhtan teokseen We-narratives: Collective storytelling in contemporary fiction (2020), jossa hän määrittelee me-kerronnalle kolme erilaista käyttökontekstia ja arvottaa nämä keskenään eri tavoin. Käsittelen tutkielmassani hänen esittämiään me-kerronnan konteksteja merkitykseltään tasa-arvoisina me-kerronnan tilanteina. Tutkielmani on laadultaan poikkitieteellinen, koska tarkasteluni kohteena on fantasiavideopeli. Tämän myötä hyödynnän pelitutkimusta ja maailmallisuuden teoriaa narratologisen tutkimuksen ohessa tarkastellakseni, millä tavalla pelin kirjallisuus myös rakentaa sekundääristä maailmaa. Tämän myötä keskityn kirjallisuuden sisällön lisäksi myös sen funktioon maailmassa, jossa se sijaitsee.
Me-kerronnan välittämällä toiminnalla tarkastelen tutkielmassani tilanteita, joissa me-kerronta on selkeästi liitettävissä yksilönäkökulmaan. Tämän havaitsee runsaan minä-muotoisen kerronnan kautta, joka välittää kirjoittajan tunteita ja ajatuksia. Me-muotoinen kerronta taas välittää ryhmän tai yhteisön yhtäaikaista tekemistä, jolloin kertoja ei pääse samalla tavalla muiden jäsenten ajatuksiin. Me-kerronnan välittämillä yhteisön kokemuksilla tarkastelen, kuinka teoksen tematiikka rakentuu yksikkö- ja monikkomuotoisen kerronnan vaihtelun kautta. Tarkastelen teoksia, joissa yhteisö on hajoamassa traumaattisen ja sotaisen tilanteen vuoksi, jolloin me-kerronnalla halutaan välittää yhteisön yhdessä pysymisen tärkeyttä. Me-kerronnan välittämässä eetoksessa kerronta on kokonaan me-muotoista, jolloin siitä ei ole havaittavissa yksilöä, johon se kiinnittyisi. Tarkastelen myös sekundäärimaailman mahdollistamaa konkreettista kollektiivista mieltä, jolloin me-kerronta välittää yhteisen eetoksen lisäksi myös yhteisön jäsenten kokonaan yhteisiä ajatuksia. Viimeisenä tarkastelen me-kerronnan välittämää ideologiaa, jolloin me-kerronnan hyödyntäminen on valitsemissani teoksissa korostuneesti ja näkyvästi poliittinen teko. Teoksissa on tällöin havaittavissa selkeä jaottelu ”meihin” ja ”heihin”, joka näkyy kerronnassa ja sen välittämissä väitteissä.
Tutkielmassani totean, että Skyrimin kirjallisuudessa on havaittavissa keskenään erilaisia me-kerronnan muotoja, joilla välitetään sekundäärimaailman yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä. Yhdyn me-kerronnan aiempaan tutkimukseen siinä, että me-kerronnalla välitetään usein sorrettujen yhteisöjen kokemuksia. Tämän lisäksi teoksissa asetelmana on vastakkainasettelu joko yhteisöjen sisällä tai yhteisöjen välillä, jolloin me-kerronnalla halutaan korostaa yhteisön toimintatapoja ja mielipiteitä. Tämän myötä Skyrimin kirjallisuus mallintaa primäärimaailman kirjallisuuden piirteitä eikä uudista niitä. Huomioin myös, että me-kerronnan teorian hyödyntäminen fantasiamediaan mahdollistaa me-kerronnan teorioiden laajentamisen. Tällöin relevanttia ei ole tarkastella me-kerronnan ”luonnollisuutta” vaan sitä, millaisia eri kokemuksia sillä voidaan välittää. Täten sekundäärimaailman mahdollistaman yhteisen mielen tarkastelu nousee keskiöön päätelmissäni. Huomioin myös, että erilaisilla me-kerronnan tilanteilla on keskenään erilaiset tehtävät teosten tematiikan välittämisessä, jolloin kannustan laajasti eri me-kerronnan tilanteiden tarkastelemiseen esimerkiksi uutta kategorisointiani hyödyntämällä. Totean, että pelin sisältämä kirjallisuus on tapa tuoda pelaajalle ilmi sekundäärimaailman lorea, jolloin sekundäärimaailmalla näyttäytyy oma historiansa ja mytologiansa.
Me-kerronnan tutkimukseni toimii puheenvuorona Natalya Bekhtan teokseen We-narratives: Collective storytelling in contemporary fiction (2020), jossa hän määrittelee me-kerronnalle kolme erilaista käyttökontekstia ja arvottaa nämä keskenään eri tavoin. Käsittelen tutkielmassani hänen esittämiään me-kerronnan konteksteja merkitykseltään tasa-arvoisina me-kerronnan tilanteina. Tutkielmani on laadultaan poikkitieteellinen, koska tarkasteluni kohteena on fantasiavideopeli. Tämän myötä hyödynnän pelitutkimusta ja maailmallisuuden teoriaa narratologisen tutkimuksen ohessa tarkastellakseni, millä tavalla pelin kirjallisuus myös rakentaa sekundääristä maailmaa. Tämän myötä keskityn kirjallisuuden sisällön lisäksi myös sen funktioon maailmassa, jossa se sijaitsee.
Me-kerronnan välittämällä toiminnalla tarkastelen tutkielmassani tilanteita, joissa me-kerronta on selkeästi liitettävissä yksilönäkökulmaan. Tämän havaitsee runsaan minä-muotoisen kerronnan kautta, joka välittää kirjoittajan tunteita ja ajatuksia. Me-muotoinen kerronta taas välittää ryhmän tai yhteisön yhtäaikaista tekemistä, jolloin kertoja ei pääse samalla tavalla muiden jäsenten ajatuksiin. Me-kerronnan välittämillä yhteisön kokemuksilla tarkastelen, kuinka teoksen tematiikka rakentuu yksikkö- ja monikkomuotoisen kerronnan vaihtelun kautta. Tarkastelen teoksia, joissa yhteisö on hajoamassa traumaattisen ja sotaisen tilanteen vuoksi, jolloin me-kerronnalla halutaan välittää yhteisön yhdessä pysymisen tärkeyttä. Me-kerronnan välittämässä eetoksessa kerronta on kokonaan me-muotoista, jolloin siitä ei ole havaittavissa yksilöä, johon se kiinnittyisi. Tarkastelen myös sekundäärimaailman mahdollistamaa konkreettista kollektiivista mieltä, jolloin me-kerronta välittää yhteisen eetoksen lisäksi myös yhteisön jäsenten kokonaan yhteisiä ajatuksia. Viimeisenä tarkastelen me-kerronnan välittämää ideologiaa, jolloin me-kerronnan hyödyntäminen on valitsemissani teoksissa korostuneesti ja näkyvästi poliittinen teko. Teoksissa on tällöin havaittavissa selkeä jaottelu ”meihin” ja ”heihin”, joka näkyy kerronnassa ja sen välittämissä väitteissä.
Tutkielmassani totean, että Skyrimin kirjallisuudessa on havaittavissa keskenään erilaisia me-kerronnan muotoja, joilla välitetään sekundäärimaailman yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä. Yhdyn me-kerronnan aiempaan tutkimukseen siinä, että me-kerronnalla välitetään usein sorrettujen yhteisöjen kokemuksia. Tämän lisäksi teoksissa asetelmana on vastakkainasettelu joko yhteisöjen sisällä tai yhteisöjen välillä, jolloin me-kerronnalla halutaan korostaa yhteisön toimintatapoja ja mielipiteitä. Tämän myötä Skyrimin kirjallisuus mallintaa primäärimaailman kirjallisuuden piirteitä eikä uudista niitä. Huomioin myös, että me-kerronnan teorian hyödyntäminen fantasiamediaan mahdollistaa me-kerronnan teorioiden laajentamisen. Tällöin relevanttia ei ole tarkastella me-kerronnan ”luonnollisuutta” vaan sitä, millaisia eri kokemuksia sillä voidaan välittää. Täten sekundäärimaailman mahdollistaman yhteisen mielen tarkastelu nousee keskiöön päätelmissäni. Huomioin myös, että erilaisilla me-kerronnan tilanteilla on keskenään erilaiset tehtävät teosten tematiikan välittämisessä, jolloin kannustan laajasti eri me-kerronnan tilanteiden tarkastelemiseen esimerkiksi uutta kategorisointiani hyödyntämällä. Totean, että pelin sisältämä kirjallisuus on tapa tuoda pelaajalle ilmi sekundäärimaailman lorea, jolloin sekundäärimaailmalla näyttäytyy oma historiansa ja mytologiansa.