"Piikaiseni Aalo, tuletkos sudeksi suolle?": Naisihmissuden erityispiirteet Aino Kallaksen teoksessa Sudenmorsian

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen naisihmissuden hahmoa ja sen piirteitä Aino Kallaksen teoksessa Sudenmorsian (1928). Tutkielman tavoitteena on selvittää millaisena naisihmissuden transformaatio sekä suden hahmossa esiin tuleva transgressiivinen käyttäytyminen ja tunteet kuvataan. Lisäksi tarkastelen luonnon ja feminiinin välistä historiallista kytköstä ja siihen perustuvaa jaettua toiseutta. Oletan, että naisihmissuteen tuottavat erityispiirteitä naisen yhteiskunnallinen asema ja erityislaatuinen luontosuhde. Heijastan naisihmissuden tarkastelua jonkin verran traditionaaliseen miesihmissuteen. Tutkimukseni sijoittuu feministisen ja ekofeministisen kirjallisuudentutkimuksen piiriin.

Sudenmorsian on merkittävä osa suomalaisen kirjallisuushistorian kaanonia. Se on arkaaiseen tyyliin kirjoitettu tarina Aalosta, joka muuttuu ihmissudeksi hyläten aiemman elämänsä ja velvollisuutensa vaimona ja äitinä. Tapahtumat sijoittuvat 1600-luvun Viroon. Teoksessa sekä naiset että sudet ovat toiseutettuja — susia jahdataan ja ilmiö saa jopa susivihan piirteitä, kun taas naisen rooli on ahdas ja kapearajainen.

Luvussa kaksi tarkastelen ihmissuden historiaa kirjallisena trooppina, jonka jälkeen käsittelen kontekstin vuoksi virolaisia ihmissusitarinoita, jotka ovat eittämättä toimineet inspiraationa Sudenmorsiamelle. Kolmannessa luvussa keskityn Aalon transformaation tarkasteluun. Perinteisen miesihmissuden transformaatio on tavattu kuvata kivuliaaksi ja ikään kuin kirouksenomaiseksi tilaksi, mutta Aalon kokemus kuvataan hedonistisena ja euforisena tapahtumana. Transformaation lisäksi tarkastelen Aalossa ilmenevää transgressiivista käyttäytymistä ja tunteita, joille sudeksi muuntautuminen tarjoaa ilmaisukanavan. Luvussa neljä syvennyn ekofeministisistä teorioista ponnistavaan ajatukseen, jonka mukaan naisen luontosuhde on erityislaatuinen johtuen siitä, että naisen sekä luonnon historiallisena kohtalona on ollut jäädä alistetuksi ja hyväksikäytetyksi. Tästä kumpuava toiseus rinnastaa Sudenmorsiamessa naisen ja suden aseman toisiinsa, minkä valossa sudeksi muuntautuminen näyttäytyy naiselle luonnollisempana ja näin harmonisempana.

Tulen tutkimuksessani siihen päätelmään, että Sudenmorsiamen naisihmissusi poikkeaa miesihmissudesta monin tavoin. Näiden eroavaisuuksien takana katson olevan naisen yhteiskunnallisen aseman sekä erilaisen luontosuhteen. Naisihmissusi kokee muodonmuutoksensa positiivisena ja emansipatorisena, sillä ihmissuden hahmo mahdollistaa naiselle yhteiskunnallisista ja sosiaalisista normeista poikkeavan käyttäytymisen ja tunteet. Lisäksi luonnon ja feminiinin välillä vallitseva historiallinen kytkös liittää feminiinisyyden osaksi luonnon piiriä ja luo poikkeavan yhteyden luonnon ja naisen välille. Naisihmissudessa luonto ja feminiini yhdistyvät tavalla, joka tuottaa siihen erityisiä piirteitä.