Vankkumaton kallio myrskyssä: Kristitty ja identiteetti Cyprianuksen teksteissä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan antiikin Rooman keisariajan varhaiskristillisiä identiteettikäsityksiä kirkkoisä Cyprianuksen teksteissä. Karthagossa, nykyisen Tunisian alueella 250-luvun molemmin puolin piispana toiminut Cyprianus Karthagolainen tunnetaan merkittävänä varhaiskristillisten oppien määrittäjänä ja vaikutusvaltaisena kirkollisena toimijana. Cyprianuksen piispana toimimisen ajalle osuu keisari Trajanus Deciuksen toteuttama määräys, jossa Rooman kansalaisia vaadittiin tunnustamaan uskonsa perinteisille roomalaisille jumalille. Määräyksen tottelemattomuus aiheutti rangaistuksia, ja monia kristittyjä tapettiin ja rankaistiin käskynannon seurauksena. Samoihin aikoihin Välimeren alueella levisi Cyprianuksen ruttona tunnettu, tuhoisa sairausepidemia, josta juuri Cyprianuksen kirjoitukset ovat merkittävimpiä aikalaislähteitä. Nämä tapahtumat vaikuttivat niin kristittyihin kuin ei-kristittyihinkin, ja muuttivat sitä, miten kristityt näkivät itsensä, toisensa ja ei-kristityt osana yhteiskuntaa. Millainen on ihanteellinen kristitty Cyprianuksen Ad Demetrianum- ja De Mortalitate -teksteissä?

Aiemmin Cyprianusta on tutkittu ja tulkittu erityisesti teologiassa sekä osana Cyprianuksen ruton aikalaiskirjoittajia. Oma tutkielmani sijoittuu erityisesti identiteettihistorialliselle tutkimuskentälle, ja asettuu osaksi antiikin maailman ja identiteetin tutkimuksen monipuolista tutkimustarjontaa, joka yhdistelee niin varhaiskristillistä tutkimusta kuin antiikin identiteettitutkimustakin. Tarkastelen Cyprianusta kollektiivisen identifikaation käsitteen kautta ihmisryhmien määrittäjänä, varhaisen kristinuskon toisintajana ja uudistajana ja toisaalta myös yhteiskunnallisena toimijana vaikeissa ja epävakaissa oloissa.

Cyprianus jakaa teksteissään kristityt ja ei-kristityt selvästi omiksi ryhmikseen. Cyprianuksen määrittämiin kristittyjen ominaisuuksiin kuuluvat vahva ja vankkumaton mieli ja luja usko niin Jumalaan kuin tuonpuoleiseenkin. Ei-kristittyjä taas yhdistävät heikompi, synneille altis mieli, joka saa toteuttamaan fyysisiä väkivallantekoja, varastamaan ja elämään synnissä. Cyprianus jakaa mielen ja kehon omiksi kokonaisuuksikseen, joissa ensimmäistä arvotetaan jälkimmäistä huomattavasti korkeammalle.Ruttokuolemat ja ihmisten kärsimykset saavat merkityksiä niin pyhien kirjoitusten ennustuksina ja Jumalan vihana kuin ihmisten hyvyyden ja pahuuden mittareinakin. Pyhiin kirjoituksiin teksteissään viitannut Cyprianus on myös taitava retoriikan käyttäjä, joka muovaa ja määrittää omaa kirkollista auktoriteettiaan toimiessaan Karthagon poliittisessa ilmapiirissä. Samalla kuitenkin Rooman uskonnollisessa kulttuurissa yhä merkittävämmäksi kasvanut kristinusko määrittää lähes kaikkea hänen julkista tekemistään.

Nykyajassa elävä ihminen on jatkuvasti identiteettiin painottuvan politiikan edessä. Ihmisiä määritellään ja ihmiset itse määrittelevät itseään niin sotien ja sodan osapuolten kuin maailmanlaajuisten sairauspandemioidenkin yhteydessä. Omalta osaltaan Cyprianuksen teksteihin perehtyvä identiteettihistoriallinen tarkastelu auttaa näkemään, millaiset tekijät ovat aikaisemmin vaikuttaneet siihen, mitä ihmiset ovat ajatelleet itsestään ja toisistaan suhteessa itseensä.