Opettajan oikeus kohdistaa väkivaltaisesti käyttäytyvään oppilaaseen voimakeinoja
Skippari, Kukka-Maaria (2024)
2024
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234142
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234142
Tiivistelmä
Rauhattomuus ja väkivaltatilanteet kouluissa ovat olleet esillä uutisotsikoissa viime vuosina. Opettajien antamien haastattelujen mukaan nykyiset kurinpitokeinot eivät ole riittäviä rauhallisen opiskeluympäristön takaamiseksi. Myös oikeuskirjallisuudessa on otettu kantaa nykyisten perusopetuslakiin kirjattujen kurinpitokeinojen puutteisiin. Oikeuskirjallisuudesta selviää, että nykyisiä kurinpitokeinoja olisi helppoa päivittää. Oikeuskirjallisuuden mukaan tarpeellinen uudistus perusopetuslain kurinpitokeinoihin olisi yleinen turvallisuutta vaarantavan oppilaan kiinnipito-oikeus.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lainopillisin metodein peruskoulun opettajan oikeutta kohdistaa väkivaltaisesti käyttäytyvään oppilaaseen voimakeinoja. Jokaisella on Suomen perustuslain 7 §:n mukaan oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Lisäksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset takaavat lapselle oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön ja peruskoulutukseen. Oikeutta opettajan voimakeinojen käyttöön lähestytään kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen näkökulma on opettajan oikeus kohdistaa väkivaltaisesti käyttäytyvään oppilaaseen voimakeinoja suojellakseen muiden oppilaiden oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön. Tätä oikeutta tukee YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista sekä perusopetuslakiin kirjatut kurinpitokeinot. Toinen näkökulma koskee opettajan oikeutta puolustaa omaa perusoikeuttaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tämä oikeus tulee pääosin rikoslakiin kirjatusta jokaisen yleisestä oikeudesta turvautua hätävarjeluun tai pakkotilaan.
Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten nykyinen lainsäädäntö sallii opettajan voimakeinojen käytön väkivaltaisesti käyttäytyvää oppilasta kohtaan. Vaikka nykyinen lainsäädäntö sallii voimakeinojen käytön oppilasta kohtaan tietyissä tilanteissa, tutkimuksessa tulee ottaa huomioon myös opettajan virka-asema. Opettaja on viranhaltija ja käyttää työssään julkista valtaa. Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan tulee huolehtia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Lisäksi virkasuhteessa olevan henkilön toimintaa säätelee hallintolakiin kirjatut hallinnon oikeusperiaatteet. Tutkimuksen lopussa pyritään muodostamaan kokonaiskuva lainsäädännön opettajaan kohdistamista oikeuksista sekä velvollisuuksista. Tämän jälkeen tutkimuksessa otetaan kantaa nykyisen lainsäädännön puutteellisuuteen.
Tutkimus osoittaa, että opettajalla on paljon lailla säädettyjä velvollisuuksia sekä oikeuksia. Opettaja nauttii virastaan huolimatta perusoikeuksista samalla tavalla kuin yksityinen henkilö. Nykyinen lainsäädäntö ei vastaa opettajan lakiin kirjattuja velvollisuuksia. Nykyiset perusopetuslakiin kirjatut kurinpitokeinot eivät anna opettajalle tarpeeksi toimivaltaa, jotta hän voisi tehokkaasti ylläpitää turvallisuutta kouluissa. Kurinpitokeinojen päivittäminen selkeyttäisi nykyistä lainsäädäntöä sekä opettajan keinoja ylläpitää turvallisuutta koulussa.
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lainopillisin metodein peruskoulun opettajan oikeutta kohdistaa väkivaltaisesti käyttäytyvään oppilaaseen voimakeinoja. Jokaisella on Suomen perustuslain 7 §:n mukaan oikeus henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Lisäksi kansainväliset ihmisoikeussopimukset takaavat lapselle oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön ja peruskoulutukseen. Oikeutta opettajan voimakeinojen käyttöön lähestytään kahdesta eri näkökulmasta. Ensimmäinen näkökulma on opettajan oikeus kohdistaa väkivaltaisesti käyttäytyvään oppilaaseen voimakeinoja suojellakseen muiden oppilaiden oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön. Tätä oikeutta tukee YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista sekä perusopetuslakiin kirjatut kurinpitokeinot. Toinen näkökulma koskee opettajan oikeutta puolustaa omaa perusoikeuttaan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Tämä oikeus tulee pääosin rikoslakiin kirjatusta jokaisen yleisestä oikeudesta turvautua hätävarjeluun tai pakkotilaan.
Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten nykyinen lainsäädäntö sallii opettajan voimakeinojen käytön väkivaltaisesti käyttäytyvää oppilasta kohtaan. Vaikka nykyinen lainsäädäntö sallii voimakeinojen käytön oppilasta kohtaan tietyissä tilanteissa, tutkimuksessa tulee ottaa huomioon myös opettajan virka-asema. Opettaja on viranhaltija ja käyttää työssään julkista valtaa. Suomen perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan tulee huolehtia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisesta. Lisäksi virkasuhteessa olevan henkilön toimintaa säätelee hallintolakiin kirjatut hallinnon oikeusperiaatteet. Tutkimuksen lopussa pyritään muodostamaan kokonaiskuva lainsäädännön opettajaan kohdistamista oikeuksista sekä velvollisuuksista. Tämän jälkeen tutkimuksessa otetaan kantaa nykyisen lainsäädännön puutteellisuuteen.
Tutkimus osoittaa, että opettajalla on paljon lailla säädettyjä velvollisuuksia sekä oikeuksia. Opettaja nauttii virastaan huolimatta perusoikeuksista samalla tavalla kuin yksityinen henkilö. Nykyinen lainsäädäntö ei vastaa opettajan lakiin kirjattuja velvollisuuksia. Nykyiset perusopetuslakiin kirjatut kurinpitokeinot eivät anna opettajalle tarpeeksi toimivaltaa, jotta hän voisi tehokkaasti ylläpitää turvallisuutta kouluissa. Kurinpitokeinojen päivittäminen selkeyttäisi nykyistä lainsäädäntöä sekä opettajan keinoja ylläpitää turvallisuutta koulussa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10476]