Miten lapsille kirjoitetaan?: Muutokset äidinkielen oppikirjojen rakenteessa, tavoitteessa ja tyylissä vuosien 1907–2007 välillä
Tuomaala, Salla (2024)
Tuomaala, Salla
2024
Kielten kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234131
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234131
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa perehdytään äidinkielen oppikirjassa tapahtuneisiin muutoksiin vuosien 1907–2007 välillä. Tarkastelussa on erityisesti oppikirjojen rakenteessa, tavoitteessa ja tyylissä tapahtuneet muutokset. Tavoitteena on selvittää, millaisia muutoksia oppikirjoissa on tapahtunut ja mitä syitä muutosten taustalta löytyy. Aineistoksi on valittu äidinkielen oppikirjat vuosilta 1907, 1928, 2005 ja 2007. Kirjat ovat suunnattu 11–15-vuotiaille oppilaille. Aineiston valintaan on vaikuttanut merkittävästi saatavuus: vanhoja oppikirjoja ei ole kovin helposti saatavilla. Toisaalta ajanjakso on haluttu pitää täsmällisesti sadassa vuodessa.
Tutkimusaihe on kiinnostava, koska vanhoja, 1900-luvun alkupuolen oppikirjoja lukiessa huomaa niiden poikkeavan nykyisistä oppikirjoista valtavasti. On kiinnostavaa selvittää, millaisia konkreettisia muutoksia oppikirjoissa on tapahtunut ja mitä syitä niiden taustalta mahdollisesti löytyy. Toisaalta oppikirjoja ei ole tutkittu kovin systemaattisesti aiemmin, joten aihetta on relevanttia tutkia. Lisäksi kielitieteellistä ja historiallista näkökulmaa yhdistävä oppikirjojen tutkimus on tuore ja kiinnostava tulokulma.
Keskeisiä käsitteitä tutkimuksen kannalta on tekstilaji ja tyyli. Tekstilajin kohdalla syvennytään etenkin tekstilajin rakenteeseen ja elementteihin. Lisäksi pohditaan oppikirjojen kommunikatiivisia tavoitteita. Tyylintutkimuksen kannalta oleelliseksi käsitteeksi nousee rekisteri, jolla viitataan kielen tilanteiseen vaihteluun. Aineiston analysoinnin myötä havaittuja muutoksia pyritään selittämää historian sekä yhteiskunnallisten muutosten kautta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sisällöntutkimusta väljänä teoreettisena kehyksenä.
Tutkimuksessa ilmeni, että oleellisimmiksi rakenteen muutoksiksi nousee oppikirjan jakautuminen jaksoihin, sekä tehtävien ja kuvituksen lisääntyminen. Aiemmin hyvin merkittävässä roolissa olleet runot ovat vähentyneet valtavasti. Kommunikatiivinen tavoite on muuttunut isänmaallisesta ja uskonnollisesta opettajakeskeisestä opetuksesta vuorovaikutusta, kieltä ja kirjallisuutta korostavaksi oppijakeskeiseksi opetukseksi. Oppikirjojen tyylin muutokset liittyvät myös isänmaallisen ja uskonnollisen lähestymistavan katoamiseen. Nykyään oppikirjojen tyyliä voi luonnehtia objektiivisemmaksi ja staattisemmaksi. Oppikirjan tärkeänä tehtävänä on tarjota oppilaan mielenkiintoa ja omaksumiskykyä vastaavaa sisältöä.
Tutkimusaihe on kiinnostava, koska vanhoja, 1900-luvun alkupuolen oppikirjoja lukiessa huomaa niiden poikkeavan nykyisistä oppikirjoista valtavasti. On kiinnostavaa selvittää, millaisia konkreettisia muutoksia oppikirjoissa on tapahtunut ja mitä syitä niiden taustalta mahdollisesti löytyy. Toisaalta oppikirjoja ei ole tutkittu kovin systemaattisesti aiemmin, joten aihetta on relevanttia tutkia. Lisäksi kielitieteellistä ja historiallista näkökulmaa yhdistävä oppikirjojen tutkimus on tuore ja kiinnostava tulokulma.
Keskeisiä käsitteitä tutkimuksen kannalta on tekstilaji ja tyyli. Tekstilajin kohdalla syvennytään etenkin tekstilajin rakenteeseen ja elementteihin. Lisäksi pohditaan oppikirjojen kommunikatiivisia tavoitteita. Tyylintutkimuksen kannalta oleelliseksi käsitteeksi nousee rekisteri, jolla viitataan kielen tilanteiseen vaihteluun. Aineiston analysoinnin myötä havaittuja muutoksia pyritään selittämää historian sekä yhteiskunnallisten muutosten kautta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sisällöntutkimusta väljänä teoreettisena kehyksenä.
Tutkimuksessa ilmeni, että oleellisimmiksi rakenteen muutoksiksi nousee oppikirjan jakautuminen jaksoihin, sekä tehtävien ja kuvituksen lisääntyminen. Aiemmin hyvin merkittävässä roolissa olleet runot ovat vähentyneet valtavasti. Kommunikatiivinen tavoite on muuttunut isänmaallisesta ja uskonnollisesta opettajakeskeisestä opetuksesta vuorovaikutusta, kieltä ja kirjallisuutta korostavaksi oppijakeskeiseksi opetukseksi. Oppikirjojen tyylin muutokset liittyvät myös isänmaallisen ja uskonnollisen lähestymistavan katoamiseen. Nykyään oppikirjojen tyyliä voi luonnehtia objektiivisemmaksi ja staattisemmaksi. Oppikirjan tärkeänä tehtävänä on tarjota oppilaan mielenkiintoa ja omaksumiskykyä vastaavaa sisältöä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8723]