Populismi ihastuttaa ja vihastuttaa : Diskurssianalyysi populismin vetoavuudesta ja poliittisista tunteista nuorten puheessa

Abstract

Tämän tutkimuksen aiheena on Tiktokin populistinen retoriikka ja siitä heränneet poliittiset tunteet. Aikaisemman tutkimuksen mukaan erityisesti Tiktokia käyttävien nuorten keskuudessa populistiseksi luettava puolue perussuomalaiset on ollut suosittu ja laajasti esillä sosiaalisessa mediassa. Kirjallisuus on myös osoittanut populistisen retoriikan menestyvän mediassa sen tunteisiin vetoavan ja huomiota herättävän viestintätyylin ansiosta. Tutkimuksen tavoitteena oli näin ollen tutkia, miten populismin vetoavuus rakentuu nuorten puheessa sekä millaisia poliittisia tunteita populistinen retoriikka nuorissa tuottaa. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja aineisto koostuu kuudesta toisen asteen opiskelijoille pidetystä ryhmähaastattelusta. Haastatteluissa käytettiin tutkimuksen teon hetkellä kolmen suosituimman kansanedustajan Tiktok-videoita, joista kaksi oli perussuomalaisten puolueesta. Tutkimusaineistoa analysoitiin diskurssianalyysin keinoin, osin aineistolähtöisesti ja osin teoriaohjaavasti hyödyntäen Sara Ahmedin teoriaa kulttuurisesti ja sosiaalisesti rakentuvista tunteista. Aineistosta muodostui kaksi analyysia: populismin vetoavuus sekä poliittiset tunteet. Tutkimuksen tuloksista selvisi, ettei Tiktokin populistinen retoriikka vetoa haastateltaviin nuoriin, mutta nuoret tunnistivat sosiaalisen median sisällöissä populismin keskeisiä keinoja sekä populismiin liittyvän vetovoiman. Populismin vetoamiskeinoiksi rakentuivat vastakkainasettelun luominen eri ryhmien välille ja asioiden yksinkertaistaminen. Lisäksi vetoavuutta lisäsivät tarinanomaisen retoriikan hyödyntäminen sekä epäsopivana pidetyt käytöstavat. Politiikan teon paikka vaikutti myös vetoavuuteen. Virallinen paikka herätti luottamusta, mutta toisaalta epävirallinen paikka lisäsi kiinnostavuutta. Tuloksissa poliittiset tunteet rakentuivat kielteisinä perussuomalaisia vastaan. Turhautumista ja pettymystä koettiin kansanedustajia sekä politiikan yleistä ilmapiiriä kohtaan. Perussuomalaisten kansanedustajien Tiktok-videot synnyttivät huvittuneisuutta sekä inhoa, joka ilmeni ivallisena naureskeluna ja perussuomalaisten asettamisena alempaan asemaan. Tuloksissa rakentui myös pelkoa ja huolta perussuomalaisten kasvavaa suosiota kohtaan nuorten keskuudessa. Vastapainoksi yhteisöllisyyden tunnetta pyrittiin rakentamaan samanmielisten kanssa kommenttikentässä sekä tykkäysten avulla. Tiktok-videoihin suhtautumisessa aikaisempi tieto ja kansanedustajiin liitetyt merkitykset ohjasivat poliittisten tunteiden syntymistä. Tutkimuksessa kävi ilmi nuorten kriittinen ja etäinen suhtautuminen perussuomalaisten populismiin. Vaikka tilastojen mukaan perussuomalaisten suosio nuorten keskuudessa on suurta, rakentui tässä tutkimuksessa puolueesta kuitenkin kielteinen kuva. Tutkimus osoittaakin nuorten omaavan taitoja tunnistaa populistisen retoriikan piirteitä sekä kykenevän niiden kriittiseen tarkasteluun.

The subject of this study is to examine the populist rhetoric of Tiktok and the political emotions it aroused. According to previous research the Finns party, which can be considered populist, has been popular and widely discussed on social media especially among young people who use Tiktok. The literature has also pointed out that populist rhetoric is successful in the media due to its emotional and evocative style of communication. The aim of this study was therefore to examine how the appeal of populism is constructed in the spoken language of young people and what kind of political emotions populist rhetoric generates among the youth. The qualitative research was executed by six group interviews with upper secondary school students. The interviews were conducted by using Tiktok videos of the three most popular members of parliament at the time of the study, two of whom were from the Finns Party. The research data was analyzed with discourse analysis, applying Sara Ahmed's theory of culturally and socially constructed emotions. The data formed two analyses: the appeal of populism and political emotions. The results indicated that the populist rhetoric of Tiktok did not appeal to the young people interviewed. However, the interviewees recognized the main features and appeal of populism in social media. The appeal of populism was built on the confrontation between different groups and the simplification of political discussion. In addition, the use of narrative rhetoric and bad manners were found to be appealing. The place where politics was made also contributed to the appeal. A formal place was seen more trustworthy, but an informal place was more attractive. In the results, political emotions were constructed as negative against the Finns party. Frustration and disappointment were expressed towards the politicians and the general political atmosphere. Tiktok videos generated amusement and disgust, which was expressed in derisory laughter and setting a lower status for the Finns party. The results also constructed fear and concern about the growing popularity of the Finns among young people. In contrast, a feeling of community was created with like-minded people in the comment section and through likes. The emotions generated by the Tiktok videos were guided by prior knowledge and the associations with the members of parliament. The study revealed a critical and distant attitude of young people towards the populism of the Finns party. Despite the fact that the statistics show high level of support among young people, this study gave a negative image of the Finns. The study therefore shows that young people have the ability to recognize the characteristics of populist rhetoric and they are able to critically reflect on it.