Lapsuusajan haitalliset kokemukset 6.- ja 9.-luokkalaisilla : Kvantitatiivinen analyysi yhteiskuntaluokan merkityksestä

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin suomalaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten lasten ja nuorten lapsuusajan haitallisia kokemuksia, joita ovat fyysinen, henkinen ja seksuaalinen väkivalta, laiminlyönti, äitiin kohdistuvan väkivallan todistaminen, vanhemman päihdeongelma ja ero vanhemmasta. Kokemuksia tarkasteltiin yksittäin ja kasautuneesti, sekä suhteessa koettuun sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen. Lisäksi lapsuusajan haitallisia kokemuksia selvitettiin rakenteellisen yhteiskuntaluokan näkökulmasta, jota määrittelivät lapsen arvio perheen taloudellisesta tilanteesta, äidin ja isän koulutustaso sekä työssäolotilanne. Lapsuusajan haitallisia kokemuksia on tutkittu 1990-luvulta saakka erityisesti monissa länsimaissa, mutta suomalainen tutkimus on toistaiseksi ollut vähäistä. Kansainvälinen tutkimus on myös painottunut kansanterveystieteelliseen ja lääketieteelliseen lähestymistapaan, mikä on tarjonnut kattavaa tietoa kokemusten haitallisista vaikutuksista terveyteen, mielenterveyteen ja elämänkulkuun, mutta yhteiskuntatieteellinen näkökulma on jäänyt vähäisemmäksi. Tämä tutkielma vastasi tähän suomalaisen yhteiskuntatieteellisen tiedon puutteeseen.

Aineistona käytettiin vuoden 2022 Lapsiuhritutkimusta, jonka otoskoko oli 6825 vastaajaa. Aineisto oli edustava otos koko Suomen 6.- ja 9.-luokkalaisista koululaisista. Aineistoa analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmalla ristiintaulukoinneilla, logistisella regressioanalyysilla ja kaksisuuntaisella varianssianalyysilla. Tulosten mukaan lapsuusajan haitallisia kokemuksia on suomalaisilla lapsilla ja nuorilla paljon. Vastaajista 70 prosenttia raportoi vähintään yhden haitallisen kokemuksen ja seitsemällä prosentilla niitä on neljä tai useampi. Yleisimmät lapsuusajan haitalliset kokemukset ovat henkinen väkivalta, ero vanhemmasta, vanhemman päihdeongelma ja laiminlyönti. Muunsukupuolisilla on eniten kaikkia mitattuja haitallisia kokemuksia ja tytöillä kokemuksia on enemmän kuin pojilla. Seksuaalivähemmistöillä on myös enemmän haitallisia kokemuksia verrattuna heteroihin.

Yhteiskuntaluokkatarkastelun tulokset osoittivat, että perheen talousvaikeudet ja vanhempien perusasteen koulutuksen varassa oleminen ovat merkittävimmät riskitekijät, jotka altistavat lapsuusajan haitallisille kokemuksille. Talousvaikeuksien rooli korostui selkeästi ristiintaulukoinneissa, logistisessa regressioanalyysissa ja varianssianalyysissa. Talousvaikeudet ovat yhteydessä suurempaan todennäköisyyteen kokea kaikkia lapsuusajan haitallisia kokemuksia yksittäin, mutta myös kasautuneesti. Muutoin tutkimuksessa ei pystytty yksiselitteisesti todentamaan yhteiskuntaluokan vaikutusta lapsuusajan haitallisiin kokemuksiin osittain aineiston rajoitteista johtuen, vaikka joitain eroja työväenluokan ja keskiluokan perheissä oli nähtävissä.

Tutkielma tarjoaa tärkeän keskustelunavauksen lapsuusajan haitallisten kokemusten ja yhteiskuntaluokan välisen yhteyden tarkemmalle selvittämiselle. Lapsuusajan haitallisista kokemuksista tarvitaan lisää tietoa suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa ja suhteessa yhteiskuntaluokkaan. On mahdollista, että jotkin haitallisista kokemuksista ovat vahvemmin yhteydessä yhteiskuntaluokkaan kuin toiset. Lisäksi lapsiperheköyhyys on sosiaalipoliittisesti keskeinen ja ajankohtainen aihe, jonka vaikutusta lapsuusajan haitallisiin kokemuksiin on tärkeää selvittää. Tieto lapsuusajan haitallisten kokemusten vaikutuksista ja riskitekijöistä on tärkeää saada välitettyä myös politiikkaan ja laajempaan julkiseen keskusteluun, jotta lasten elinolosuhteita ja turvallisuutta voidaan yhteiskunnallisesti parantaa.