Pieni kansalainen valtavan tiedon äärellä: E-hallinto Suomessa verkkosivujen rajat ylittävän tiedonhaun näkökulmasta
Tiensuu, Pinja (2024)
Tiensuu, Pinja
2024
Hallintotieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234180
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234180
Tiivistelmä
Julkinen hallinto jatkaa sähköistymistään digitalisaation megatrendin myötä. Julkisten palveluiden ja informaation painottuessa yhä enemmän sähköiseen maailmaan, kasvaa tarve käyttäjäkeskeiselle suunnittelulle. Eritoten julkisen sektorin verkkosivujen välisestä navigoinnista julkaistua tutkimusta on vain vähän. Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan nuoren aikuisen tiedonhaun tapoja ja kokemuksia verkkosivujen rajat ylittävästä näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää nuoren aikuisen tiedonhakuun liittyviä käytettävyystekijöitä ja luoda ehdotuksia Suomen e-hallinnon kehittämiseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisella ja kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksessa pyydettiin kuutta 17–19-vuotiasta nuorta hakemaan tietoa julkisen sektorin rakenteesta ja piirtämään ymmärryksensä julkisen sektorin hierarkiasta. Tiedonhaun jälkeen nuorille aikuisille esitettiin pelkistetty malliratkaisu julkisen sektorin rakenteen hahmottamiselle sekä haastateltiin tiedonhausta ja tiedonhakuun liittyneistä kokemuksista. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimivat äänitetyt ja litteroidut yksilöhaastattelut. Tiedonhaun tapoihin liittyvä tieto ja tiedonhaun kokemuksiin liittyvä tieto analysoitiin omina kokonaisuuksinaan aineistolähteisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten mukaan nuori hakee tietoa julkisen sektorin rakenteesta monien verkkosivujen kautta, eli verkkosivujen rajat ylittävällä tavalla. Lisäksi tietoa haettiin erilaisista näkökulmista: käsitteellisestä näkökulmasta, paikallistasoisesta näkökulmasta ja palvelunäkökulmasta. Tiedon jäsentely tapahtui puolestaan laajenevissa assosiaatioverkoissa. Tiedonhaun kokemuksia havaittiin tutkimuksessa sekä positiivisia että negatiivisia. Tiedonhaun käytettävyystekijöiden yläluokiksi muodostuivat kieli- ja tyyli, tiedon sisältö sekä hakuosumien tarkkuus ja navigointi.
Tuloksien tulkinnan myötä päädyttiin johtopäätökseen e-hallinnon informaatioulottuvuuden toteutumisesta kohtalaisesti julkisen sektorin tiedonhaun näkökulmasta. Julkisia verkkosivuja on olemassa ja ne tarjoavat tietoa julkisen sektorin organisaatioista ja palveluista. Tieto julkisen sektorin organisaatioiden vuorovaikutussuhteita ei puolestaan ole eheää. Käytettävyystekijöiden tulosten tarkastelun kautta luotiin kokonaiskuvaa nykyisen e-ympäristön onnistumisista ja kehityskohteista. Käytettävyysongelmien korjaaminen katsottiin tämän tutkimuksen valossa tarpeelliseksi, koska tiedon vaivaton löytäminen esimerkiksi julkisen sektorin rakenteesta mahdollistaa avoimen hallinnon ideaalin toteutumisen. Jatkotutkimustarpeita tunnistettiin muiden mahdollisien verkkosivujen rajat ylittävien tiedonhaun tilanteiden kartoittamiseen ja tutkimuksiin julkisen sektorin rakenteen ymmärrettävyydestä.
Tutkimus toteutettiin laadullisella ja kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksessa pyydettiin kuutta 17–19-vuotiasta nuorta hakemaan tietoa julkisen sektorin rakenteesta ja piirtämään ymmärryksensä julkisen sektorin hierarkiasta. Tiedonhaun jälkeen nuorille aikuisille esitettiin pelkistetty malliratkaisu julkisen sektorin rakenteen hahmottamiselle sekä haastateltiin tiedonhausta ja tiedonhakuun liittyneistä kokemuksista. Tutkimuksen empiirisenä aineistona toimivat äänitetyt ja litteroidut yksilöhaastattelut. Tiedonhaun tapoihin liittyvä tieto ja tiedonhaun kokemuksiin liittyvä tieto analysoitiin omina kokonaisuuksinaan aineistolähteisen sisällönanalyysin keinoin.
Tutkimustulosten mukaan nuori hakee tietoa julkisen sektorin rakenteesta monien verkkosivujen kautta, eli verkkosivujen rajat ylittävällä tavalla. Lisäksi tietoa haettiin erilaisista näkökulmista: käsitteellisestä näkökulmasta, paikallistasoisesta näkökulmasta ja palvelunäkökulmasta. Tiedon jäsentely tapahtui puolestaan laajenevissa assosiaatioverkoissa. Tiedonhaun kokemuksia havaittiin tutkimuksessa sekä positiivisia että negatiivisia. Tiedonhaun käytettävyystekijöiden yläluokiksi muodostuivat kieli- ja tyyli, tiedon sisältö sekä hakuosumien tarkkuus ja navigointi.
Tuloksien tulkinnan myötä päädyttiin johtopäätökseen e-hallinnon informaatioulottuvuuden toteutumisesta kohtalaisesti julkisen sektorin tiedonhaun näkökulmasta. Julkisia verkkosivuja on olemassa ja ne tarjoavat tietoa julkisen sektorin organisaatioista ja palveluista. Tieto julkisen sektorin organisaatioiden vuorovaikutussuhteita ei puolestaan ole eheää. Käytettävyystekijöiden tulosten tarkastelun kautta luotiin kokonaiskuvaa nykyisen e-ympäristön onnistumisista ja kehityskohteista. Käytettävyysongelmien korjaaminen katsottiin tämän tutkimuksen valossa tarpeelliseksi, koska tiedon vaivaton löytäminen esimerkiksi julkisen sektorin rakenteesta mahdollistaa avoimen hallinnon ideaalin toteutumisen. Jatkotutkimustarpeita tunnistettiin muiden mahdollisien verkkosivujen rajat ylittävien tiedonhaun tilanteiden kartoittamiseen ja tutkimuksiin julkisen sektorin rakenteen ymmärrettävyydestä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]