"Silence becomes a woman" : Pat Barkerin romaanit The Silence of the Girls ja The Women of Troy antiikin myyttien feministisinä uudelleenkirjoituksina

Abstract

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen Pat Barkerin romaaneja The Silence of the Girls (2018) ja The Women of Troy (2021) antiikin myyttien feministisinä uudelleenkirjoituksina. Tutkin, miten romaaneissa uudelleenkirjoitetaan antiikin pohjatekstejä, kuten Homeroksen Iliasta ja Euripideen tragediaa Troijan naiset, mikä tekee uudelleenkirjoituksesta feminististä ja mitä feministisiä teemoja romaaneissa nousee esiin.

Uudelleenkirjoituksilla on pitkä traditio kirjallisuushistoriassa, mutta feministisessä liikkeessä ja kirjallisuudessa uudelleenkirjoitukset ja myyttirevisiot nousivat suosioon etenkin 1970–1980-luvuilla toisen aallon feminismin aikaan. Feministiset aktivistit, kirjoittajat ja kirjailijat kyseenalaistivat miesten kirjoittamista myyteistä välittyvää naiskuvaa ja halusivat kertoa myyttejä uudelleen keskittyen nimenomaan naisten näkökulmiin ja kokemuksiin. 2010–2020-luvuilla myyttien feministiset uudelleenkirjoitukset vaikuttavat saaneen pysyvän sijan feministisen kirjallisuuden kentällä, ja uusia teoksia julkaistaan vuosittain useita. Tutkimusta näistä teoksista on kuitenkin julkaistu vielä verrattain vähän suhteessa teosten suosioon.

Tutkielmani kohdeteoksissa The Silence of the Girlsissä ja The Women of Troyssa käsitellään kymmenvuotisen Troijan sodan lopun tapahtumia kreikkalaisten sotaleiriin joutuneen nuoren naisen, Briseisin, näkökulmasta. Briseis annetaan suuren sotasankarin Achilleen jalkavaimoksi, ja erityisesti Briseisin ja Achilleen valtasuhteen kautta The Silence of the Girlsissä käsitellään muun muassa naisten asemaa orjuutettuina ja naisiin kohdistuvaa seksuaalista väkivaltaa. The Women of Troyssa Briseis keskittyy auttamaan Troijasta tuotuja naisia, minkä kautta teoksessa keskiöön nousee muun muassa naisten erilaiset näkökulmat sotaan.

Olen jakanut tutkielman analyysiluvut kolmen romaaneista esiin nousevan tutkimusnäkökulman mukaan, jotka kaikki osiltaan rakentavat romaanien feminististä ideologiaa ja feministisen uudelleenkirjoittamisen retoriikkaa: tarkastelen naisten äänten ja hiljaisuuden rakentamista kerronnan tasolla, uudelleenkirjoitettuja naishahmoja sekä naisten aseman ja naisiin kohdistuvan väkivallan teemoja romaaneissa. Käytän uudelleenkirjoituksen käsitteen lähtökohtana Christian Morarun (2001) määritelmää ja hyödynnän analyysissani muun muassa Alicia Ostrikerin (1982) määrittämiä myyttirevisionististen tekstien piirteitä sekä Susan S. Lanserin (1992) teoriaa äänen kolmijaosta.

Johtopäätökseni ovat, että The Silence of the Girlsissä ja The Women of Troyssa feministinen uudelleenkirjoitus rakentuu näiden kolmen osasen varaan (naisten äänet, naishahmot ja feministiset teemat kuten naisten asema). Teoksissa ei pelkästään uudelleenkirjoiteta antiikin myyttien naisten tarinoita, vaan lisäksi kommentoidaan laajemmin feministisiä teemoja, kuten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja keinoja, joilla naisten hiljaisuutta on rakennettu myyteissä, kirjallisuudessa ja historiankirjoituksessa.