Kansalaissubjektiuden tuottaminen ruokapoliittisissa ohjelmissa

Abstract

Tutkielman tarkoituksena on tutkia Suomen ruokapoliittisten ohjelmien sisältämää uusliberaalia hallintaa ja erityisesti hallinnan tuottamia, ruokaan liittyviä kansalaissubjektiuksia. Tässä tutkielmassa hallinnalla viitataan Michel Foucault’n ajatteluun pohjautuvaan vallan muotoon, joka läpi leikkaa kaikki inhimillisen elämän osa-alueet. Hallinnalla pyritään kohti poliittisia päämääriä vaikuttamalla kansalaisiin ja näiden välisiin suhteisiin sekä lopulta koko väestön käyttäytymiseen. Hallinnan moninaisten käytänteiden kautta tuotetaan kuvaa normaalista ja tavoiteltavasta kansalaisuudesta.

Ruokapolitiikka on relevantti ja ajankohtainen viitekehys hallinnan tutkimiselle, sillä nykyinen ruokajärjestelmä on kestävyysmurroksen edessä. Ruoan tuotantoon ja kuluttamiseen liittyvät ongelmat haastavat meitä tarkastelemaan suhdettamme ruokaan kriittisesti. Ruokapolitiikassa jokaisen yksilön elämää raamittavat kulutus- ja ruokavalinnat nivoutuvat koko maapallon väestöä koskeviin kestävyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kysymyksiin. Ruokapoliittisen hallinnan kautta pyritään vaikuttamaan ihmisten jokapäiväiseen käyttäytymiseen hallinnan määrittämien tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kandidaatintutkielmani tutkimuskysymykset ovat: Miten kansalaissubjektiutta hallinnallisesti tuotetaan? Millaisia kansalaissubjektiuksia suomalaisissa ruokapoliittisissa ohjelmissa tuotetaan? Tutkielma on laadullinen, ja toteutin sen aineistolähtöisen sisällönanalysiin keinoin. Tutkielman aineistona toimii maa- ja metsätalousministeriön laatimat Ruoka 2030 – ruokapoliittinen selonteko sekä Lähiruokaa – totta kai! -lähiruokaohjelma.

Tutkimuksen tuloksena löysin aineistosta kolme kansalaissubjektiuden ulottuvuutta: kuluttava, tiedostava ja osaava kansalaissubjekti. Kuluttavan kansalaissubjektin toimijuus suhteessa ruokaan rakentuu ennen kaikkea kuluttamisen kautta ja yksityisten markkinoiden välittämänä. Sitä luonnehtivat yksilölliset tarpeet ja valinnanvapauden korostaminen. Tiedostavaan kansalaissubjektiuteen nivoutuvat ruokaan liittyvät eettiset, ekologiset ja terveydelliset kysymykset. Tiedostavalta kansalaiselta odotetaan vastuullisia valintoja, joiden nähdään toteutuvan lisäämällä yksilöiden ruokaan liittyvää tietoutta. Osaavassa kansalaissubjektiudessa korostuvat omatoimisuus ja ruokaan liittyvät osaaminen, joiden tarkoituksena on vähentää yksilöiden riippuvuutta ruokajärjestelmästä.

Tutkimus tekee näkyväksi ruokapoliittisten ohjelmien hallintaa ja tulkitsee hallinnan tuottamia subjektiuksia. Hallinnan mekanismien esille tuominen mahdollistaa niiden kriittisen tarkastelun ja luo tilaa toisin toimimiselle. Hallinnan tutkimus tarjoaa työkaluja käsitellä ruokapolitiikkaa analyyttisesti useasta eri näkökulmasta. Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi kansallista ruokapolitiikkaa kehystävistä hallinnan tekniikoista ja rationaliteeteista.