Traumoista opettamisen monet merkitykset sosiaalityön opinnoissa: Kirjallisuuskatsaus traumaosaamisen kouluttamisesta Yhdysvalloissa

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma on laadullinen review -tutkimus, jonka tavoitteena on selvittää traumoista opettamiselle annettuja merkityksiä osana sosiaalityön koulutusta Yhdysvalloissa. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia merkityksiä traumaosaamiseen kytkeytyvä opetus saa osana sosiaalityön koulutusta Yhdysvalloissa? Tutkielman aihetta taustoittaa sosiaalityön keskuudessa lisääntynyt ymmärrys traumojen merkityksistä ihmisten hyvinvointiin. Maantieteellistä rajausta Yhdysvaltoihin perustelee valtion sosiaalialan koulutusneuvoston asettama suositus sisällyttää traumaosaaminen osaksi sosiaalityön korkeakoulututkintoja.

Tutkimusaihetta taustoitetaan määrittelemällä ja jäsentämällä traumoja sosiaalityön kysymykseksi. Tutkielman keskeiset käsitteet ovat trauma, trauman sosiaalinen rakentuminen ja traumaosaaminen sosiaalityössä. Tutkielman aineisto koostuu yhdeksästä tieteellisestä, vertaisarvioidusta ja yhdysvaltalaisesta empiirisestä tutkimusartikkelista. Aineiston analysointitapa on aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja analysointimenetelmänä toimii teemoittelu.

Tutkielman tulokset osoittavat traumaosaamiseen kytkeytyvän opetuksen saavan moninaisia merkityksiä. Lähtökohtaisesti traumoihin kytkeytyvää opetusta tarjotaan Yhdysvalloissa useissa eri yliopistoissa, mutta opetuksen sisältö vaihtelee. Traumaopinnot voivat olla yksittäisiä kursseja tai traumaosaamisen näkökulma voi olla integroituna koko opetussuunnitelmaan. Traumoihin kytkeytyvän opetuksen koetaan lisäävän sosiaalityössä tehtävään asiakastyöhön tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Kuitenkaan pelkkä lisääntynyt traumatietoisuus ei automaattisesti tarkoita lisääntynyttä käytännön osaamista. Asiakastyön näkökulman lisäksi opetuksen myötä lisääntyneen traumaosaamisen nähdään vaikuttavan opiskelijoiden kykyyn käsitellä traumaattisia aiheita. Laajemmassa näkökulmassa traumaopintojen koetaan vaikuttaneen opiskelijoiden näkemyksiin omasta sosiaalityöntekijäidentiteetistä ja sosiaalityön perimmäisistä arvoista.

Traumoista opettamisen hyöty sosiaalityössä näkyy asiakastyössä esimerkiksi työntekijän osaamisena hyödyntää kasvanutta tietopohjaa päätöksentekotilanteissa. Traumaopintojen on myös koettu lisäävän merkittävästi opiskelijoiden luottamusta työskennellä traumataustan omaavien asiakkaiden kanssa. Aineiston rajautuneisuus tiettyyn maanosaan ja empiirisen tutkimustiedon vähäisyys pakottavat kuitenkin kyseenalaistamaan tulosten yleistettävyyttä. Lisäksi annetut merkitykset ovat pääsääntöisesti opiskelijoiden itsensä kuvaamia, mikä herättää kysymyksen tutkimustulosten subjektiivisuudesta. Kuitenkin opiskelijoiden aikeet toimia traumaopintojen jälkeen traumoihin soveltuvilla lähestymistavoilla asiakastyössä näyttäytyi korkeana, mikä lisää yhdessä muiden annettujen merkitysten kanssa traumaopintojen hyödyllisyyttä. Tulevaisuudessa olisi mielenkiintoista saada tutkittua tietoa siitä, millaiseksi asiakkaat kokevat sosiaalityöntekijän traumaosaamisen sekä millaisin keinoin sosiaalityöntekijät levittävät traumatietoisuutta työyhteisöissään. Lisäksi sosiaalityön tutkimuksessa olisi hyödyllistä tutkia traumoja sosiaalisesti rakentuvina.