Kuntakonsernien raportointi korkoriskeiltä suojautumisesta: Katsaus suurimpien mannersuomalaisten kuntakonsernien koronvaihtosopimuksiin sekä raportoinnin läpinäkyvyyteen vuoden 2022 tilinpäätöksissä

Abstract

Tämän tutkielman tarkoituksena on muodostaa käsitys siitä, millaisena kuntien raportoinnin läpinäkyvyys näyttäytyy tarkasteltaessa kuntien suojautumista korkoriskeiltä. Tutkielman tavoitteena on tuottaa informaatiota kuntien korkoriskeiltä suojautumisen tasosta sekä arvioida kuntien tilinpäätösraportoinnin läpinäkyvyyttä. Tutkielman tavoitteet pyritään saavuttamaan vastaamalla tutkimuskysymyksiin: ”Millaisena suurimpien mannersuomalaisten kuntakonsernien raportointi korkoriskeiltä suojautumisesta näyttäytyy läpinäkyvyyden näkökulmasta vuoden 2022 tilinpäätösinformaation perusteella?” ja ”Minkä suuruisia ovat suurimpien mannersuomalaisten kuntakonsernien suojausasteet ja korollinen vieras pääoma vuoden 2022 tilinpäätöksissä?” Tutkimuskysymyksiin vastaamalla pyritään jäsentelemään tilinpäätösraportoinnin läpinäkyvyyden elementtejä korkoriskeiltä suojautumisen kontekstissa sekä esittämään informaation rahamääräinen painoarvo. Tutkielma toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkielman aineisto muodostettiin kuntien vuoden 2022 tilinpäätösten konserniluvuista. Tutkielman aineisto rajattiin kattamaan kaikki mannersuomalaiset kunnat, joissa asui yli 10 000 asukasta 31.12.2022. Tutkielman analyysissa käytettiin metodina sisällön erittelyä. Analyysivaiheessa muodostettiin kerätyn informaation perusteella erilaisia tunnuslukuja, joita tulkittiin valitun teoreettisen taustan mukaisesti. Tutkielman teoreettinen tausta rakentuu päämies-agenttiteorian ympärille, jota lähestytään raportoinnin läpinäkyvyyden näkökulmasta. Käytetty teoria sidotaan osaksi tutkielman kontekstia keskeisillä käsitteillä, joita tutkielmassa ovat koronvaihtosopimukset, korkoriski ja kuntakonsernit. Teoreettisen taustan lisäksi tutkielmassa esitellään keskeisen lainsäädännön, ohjeistuksien ja lausuntojen suhtautuminen korkoriskeiltä suojautumisesta raportointiin osana kuntien tilinpäätöksiä. Tulosten perusteella ainoastaan joka kolmas kunta on ilmoittanut korkoriskeiltä suojautumisen asteensa vuoden 2022 tilinpäätöksessä. Lisäksi osa kunnista on jättänyt noudattamatta kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston ohjeistuksia koronvaihtosopimuksista tilinpäätöksessä esitettävistä tiedoista. Kaikkien tarkasteltujen kuntien tilinpäätökset on kuitenkin tilintarkastettu, mikä kohentaa informaation läpinäkyvyyttä. Tulosten perusteella voidaan tehdä päätelmä, että kuntien tilinpäätösraportointi korkoriskeiltä suojautumisesta on informaation läpinäkyvyyden kannalta osittain puutteellista vuoden 2022 tilinpäätöksissä. Lisäksi tässä tutkielmassa esitettyjen tulosten sekä taustalla vaikuttavan teorian perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että kuntien tilinpäätöksissä raportoidun informaation läpinäkyvyyttä korkoriskeiltä suojautumisen kontekstissa voisi kohentaa kuntakonsernin suojausasteen esittäminen. Kuitenkin huomionarvoista on, ettei edes lakisääteinen tilintarkastus ole välttämättä tae, että tilinpäätösinformaatio olisi kokonaisvaltaisesti läpinäkyvää.