Hirren arvot kestävän kehityksen näkökulmista

Abstract

Olen asunut hirsitalossa noin kymmenen vuotta. Asuminen ja talon remontointi on tuonut ymmärrystä hirsitalojen teknisistä ominaisuuksista sekä perinnerakentamisesta. Rakentamisen asiantuntijoiden remontointiohjeita on pitänyt vertailla ja tehdä itse tarkkaa selvitystä esimerkiksi siitä mitkä materiaalit ovat yhteensopivia tämän rakennetyypin kanssa. Hirsitalot ovat pitkäikäisiä ja asumistunnelmaltaan viihtyisiä. Kymmenen vuoden omakohtainen kokemus hirsitalon elämästä on herättänyt vahvan ymmärryksen ja luottamuksen hirsitaloja kohtaan. Asian tarkastelu kestävän kehityksen näkökulmista on mielekästä, sillä moni asia hirsitaloissa kohtaa kestävän kehityksen teemojen kanssa. Tässä käsittelen hirsirakentamista ja puumateriaalin ominaisuuksia omakohtaisen kokemukseni pohjalta ja peilaan niitä aihetta käsittelevän kirjallisuuteen.

Sosiaalinen kestävyyden osalta käsittelen puun koettua ja määritettyä terveellisyyttä, estetiikkaa ja asumisviihtyvyyttä sekä yhteisöllisyyttä. Tarkastelussa selvisi, että puu mielletään yleisesti terveelliseksi materiaaliksi ja myös tutkimuksilla on voitu osoittaa puun antibakteerisia ominaisuuksia. Puupinnat luovat esteettisesti miellyttäviä ympäristöjä ja rauhoittavat mieltä.

Kulttuuriseen kestävyyteen liitin rakennusperinnön; satojen vuosien ajan kehittyneen hirsirakentamisen taidon, josta voimme edelleen oppia uutta. Ennen rakennusmateriaalit tunnettiin hyvin, rakenteet olivat yksinkertaisia ja ymmärrettäviä, kun taas nykyvaatimusten vuoksi rakenteet ovat hyvin monimutkaisia ja saattavat aiheuttaa ongelmia. Lisäksi huomasin vanhojen hirsirakennusten edustavan yhteisöllisyyttä, joka näyttäytyy monin tavoin.

Puurakentamisen ekologisuutta lähestyin sekä metsätalouden että kiertotalouden aiheiden kautta, sillä ne molemmat liittyvät olennaisesti hirsirakentamiseen. Puurakentamisen hiilijalan-jälki on pieni verrattuna muihin rakentamistapoihin, mutta puun tuotannossa olisi kuitenkin parantamisen varaa. Ekologisen kestävyyden sijaan metsänhoitoa ohjaa pitkälti tulostavoitteet. Samanlaisia havaintoja tein myös rakentamislain suhteen. Nykyinen hallitus tekee päätöksiä, jotka perustuvat luonnonvarojen liikakäyttöön ja ohjaavat rakentamista poispäin kestävän kehityksen suunnasta.

Työ päättyy tarkasteluun massiivipuurakentamisen soveltamismahdollisuuksista. Siitä miten modernissa rakentamisessa voisi yhdistää perinteet ja uudet tekniikat kestävällä tavalla. Työllä haluan korostaa puurakentamisen monipuolisuutta ja kannustaa kestävien rakentamisen tapojen kehittämiseen.

Kestävän kehityksen kannalta keskeiseksi osoittautui puurakentamisen ekologisuus ja pieni hiilijalanjälki. Kaikista puurakentamisen tavoista perinteinen hirsirakennus on kaikkein helpoiten hyödynnettävissä uudelleen, sillä hirsirakenne on yksiaineinen sekä siinä käytettävät liitokset purettavia. Kehitettävää puurakentamisesta löytyy metsätaloudesta tuotantoon saakka, mutta yleinen kiinnostus puurakentamista kohtaan on kohonnut ja uskon tämän tukevan puurakentamisen kehittymistä tulevaisuudessa. Lainsäädäntö on merkittävin tekijä, jolla voidaan vaikuttaa kestävään kehitykseen ja ohjata niin metsätaloutta kuin rakentamistakin kestävään suuntaan.