Yritysvastuun muutos suomalaisessa metsäteollisuudessa – Osakeyhtiö UPM ja osuuskunta Metsä Group -vertailu ennen ja jälkeen EU taksonomian
Vaalamo, Roosa (2024)
Vaalamo, Roosa
2024
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234117
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234117
Tiivistelmä
Yritysvastuu viittaa yritysten velvollisuuteen ottaa huomioon sosiaaliset, ympäristölliset ja eettiset näkökulmat liiketoiminnassaan ja pyrkiä vaikuttamaan positiivisesti niiden kehitykseen. Yritysvastuu on ollut nouseva trendi, ja eettisen herätyksen voidaan havaita juontavan juurensa aina 1950-luvulle asti. Tänä päivänä yritysvastuu on vakiintunut osaksi liiketoiminnan strategista suunnittelua ja päätöksentekoa. Se on tunnistettu muutoksen voimana myös Euroopan Unionin tasolla, jossa yritysvastuu on poikinut useita aloitteita, joista tässä tutkimuksessa tarkastellaan Euroopan Unionin taksonomiaa. EU-taksonomia on kestävän rahoituksen viitekehys, joka määrittelee kestävän kehityksen kannalta merkittävät taloudelliset toiminnat. Käytännössä se yhtenäistää vastuullisuusstandardeja tarjoten selkeät kriteerit auttaen yrityksiä ja sijoittajia tekemään parempia päätöksiä ja edistämään kestävyyttä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut vastata kysymyksiin, miten EU-taksonomia vaikuttaa tutkittavien yritysten toimintaympäristöön ja minkälaisia toimia yritysten vastuullisuusraportointi edistää tutkittavissa organisaatioissa. UPM-kymmenen ja Metsä Groupin tutkiminen perustuu metsäteollisuuden keskeiseen asemaan Suomen taloudessa ja yhteiskunnassa sekä sen kykyyn edistää kestävää kehitystä. Vertailuaseman tarkoituksena on tarkastella eri yritysmuotojen vastauksia vastuullisuuteen sekä huomioida tässä vastuullisuusstandardien kehityksen aikajänne EU-taksonomian osalta.
Tutkimuksessa noudatetaan kvalitatiivisen tutkimuksen metodologiaa. Kohdeyritysten vuosikertomukset ja vastuullisuusraportit valittiin tutkimusaineistoksi niiden ollessa yhtiöiden sisäisesti tuottamia dokumentteja, joissa kuvataan tarkasti yrityksen toimintaa ja vastuullisuusstrategiaa. Aineistoa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta, jonka avulla aineistosta nostetaan esiin teemoja ja ilmiöitä, kuten vastuullisuuden osa-alueet (TBL), vastuullisuusstandardit, sekä vastuullinen johtaminen.
Yritysten vertailussa huomioidaan niiden avainlukuja kuten liikevaihto sekä niiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövastuulliset toimenpiteet (TBL). Molemmat yritykset ovat onnistuneet vähentämään päästöjen määrää (scope 1 ja scope 2) samalla kun on onnistuttu tuottamaan entistä suurempaa voittoa. Vastuullisuuden toteuttamisessa on strategisia eroja, joista osa syistä selittyy yrityksen koolla. Yritysmuodolla on myös väliä, sillä ainoastaan osakeyhtiö UPM on vastannut täysin EU-taksonomian kriteereihin. Selvää on, että vastuullisuus vaikuttaa entistä kokonaisvaltaisemmin laajoihin liiketoiminnan toimintaympäristöihin, aina niiden toimintaketjujen päädystä sidosryhmiin saakka.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on ollut vastata kysymyksiin, miten EU-taksonomia vaikuttaa tutkittavien yritysten toimintaympäristöön ja minkälaisia toimia yritysten vastuullisuusraportointi edistää tutkittavissa organisaatioissa. UPM-kymmenen ja Metsä Groupin tutkiminen perustuu metsäteollisuuden keskeiseen asemaan Suomen taloudessa ja yhteiskunnassa sekä sen kykyyn edistää kestävää kehitystä. Vertailuaseman tarkoituksena on tarkastella eri yritysmuotojen vastauksia vastuullisuuteen sekä huomioida tässä vastuullisuusstandardien kehityksen aikajänne EU-taksonomian osalta.
Tutkimuksessa noudatetaan kvalitatiivisen tutkimuksen metodologiaa. Kohdeyritysten vuosikertomukset ja vastuullisuusraportit valittiin tutkimusaineistoksi niiden ollessa yhtiöiden sisäisesti tuottamia dokumentteja, joissa kuvataan tarkasti yrityksen toimintaa ja vastuullisuusstrategiaa. Aineistoa analysoidaan teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta, jonka avulla aineistosta nostetaan esiin teemoja ja ilmiöitä, kuten vastuullisuuden osa-alueet (TBL), vastuullisuusstandardit, sekä vastuullinen johtaminen.
Yritysten vertailussa huomioidaan niiden avainlukuja kuten liikevaihto sekä niiden taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristövastuulliset toimenpiteet (TBL). Molemmat yritykset ovat onnistuneet vähentämään päästöjen määrää (scope 1 ja scope 2) samalla kun on onnistuttu tuottamaan entistä suurempaa voittoa. Vastuullisuuden toteuttamisessa on strategisia eroja, joista osa syistä selittyy yrityksen koolla. Yritysmuodolla on myös väliä, sillä ainoastaan osakeyhtiö UPM on vastannut täysin EU-taksonomian kriteereihin. Selvää on, että vastuullisuus vaikuttaa entistä kokonaisvaltaisemmin laajoihin liiketoiminnan toimintaympäristöihin, aina niiden toimintaketjujen päädystä sidosryhmiin saakka.