Sitoutumisen rakentuminen hybridityössä: Tapaustutkimus Oikeusrekisterikeskus
Hakanen, Erika (2024)
Hakanen, Erika
2024
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-13
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404234108
Tiivistelmä
Työelämä on isossa murroksessa. Viime vuosien aikana työelämä on muuttunut entistä paikkariippumattomammaksi ja monissa organisaatioissa työskennellään hybridisti yhdistäen lähi- ja etätyötä. Jotta voidaan pitää kiinni hyvistä työntekijöistä, on organisaatioissa tärkeää tarkastella sitoutumista ja sen rakentumista.
Tässä tutkielmassa organisaatioon sitoutumisen nähdään pohjautuvan organisaatio viestinnällisenä konstituutiona (CCO) -näkökulmaan. Kyseisen näkökulman mukaan koko organisaatio ja myös siihen sitoutuminen syntyy organisaation vuorovaikutuksessa. Tähän pohjaten tutkielman tutkimusongelmaksi muotoutui: ”Miten valtionhallinnon työntekijöiden sitoutuminen organisaatioon rakentuu vuorovaikutuksessa, kun työskentely tapahtuu hybridisti?”. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkielman aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu ja tutkielmaa varten haastateltiin kohdeorganisaation kymmentä työntekijää. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Litteroidun aineiston kokonaispituus oli 154 sivua.
Tulosten mukaan sitoutuminen nähtiin yhteisöön kuulumisena, tavoitteellisena työskentelynä sääntöjen mukaan, pysyvyytenä, yksilöllisesti rakentuvana ja merkityksellisenä kokonaisuutena. Toisena keskeisenä tuloksena tunnistettiin sitoutumista rakentavia vuorovaikutuksen tekijöitä. Tulosten mukaan hybridityössä organisaatioon sitoutumista edistäviä vuorovaikutuksen tekijöitä ovat yhteiset viestintäkäytänteet, joustavasti rakentuva hybridityön vuorovaikutus, vapaamuotoinen viestintä, luottamuksen ja arvostuksen osoittaminen, supportiivinen viestintä, myönteinen viestintäkulttuuri ja esihenkilön viestintäosaaminen. Aineistosta oli tunnistettavissa myös vuorovaikutuksen tekijöitä, jotka heikensivät hybridisti työskentelevien sitoutumista organisaatioon. Niitä olivat yhteisöllisyyden puute, tiedonkulun haasteet sekä osallistamattomuus.
Haastateltavien mukaan hybridityössä organisaatioon sitoutumista rakensi vuorovaikutussuhde esihenkilön kanssa, vuorovaikutussuhteet tiimissä ja vuorovaikutussuhteet työkavereiden ja ystävien kanssa. Näistä suhteista oli tunnistettavissa myös niille ominaisia piirteitä, kuten läheisyyttä ja avoimuutta.
Tutkielman tuottaman ymmärryksen avulla tuodaan näkyväksi vuorovaikutuksen roolia sitoutumisen rakentumisessa hybridityössä. Tämän tiedon valossa voidaan tarkastella esimerkiksi viestintäkäytänteitä ja pyrkiä kehittämään organisaation vuorovaikutusta sitoutumista edistävään suuntaan, jotta osaavat työntekijät saadaan pidettyä organisaation jäseninä.
Tässä tutkielmassa organisaatioon sitoutumisen nähdään pohjautuvan organisaatio viestinnällisenä konstituutiona (CCO) -näkökulmaan. Kyseisen näkökulman mukaan koko organisaatio ja myös siihen sitoutuminen syntyy organisaation vuorovaikutuksessa. Tähän pohjaten tutkielman tutkimusongelmaksi muotoutui: ”Miten valtionhallinnon työntekijöiden sitoutuminen organisaatioon rakentuu vuorovaikutuksessa, kun työskentely tapahtuu hybridisti?”. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkielman aineistonkeruumenetelmäksi valikoitui teemahaastattelu ja tutkielmaa varten haastateltiin kohdeorganisaation kymmentä työntekijää. Aineiston analyysi toteutettiin laadullisen sisällönanalyysin avulla. Litteroidun aineiston kokonaispituus oli 154 sivua.
Tulosten mukaan sitoutuminen nähtiin yhteisöön kuulumisena, tavoitteellisena työskentelynä sääntöjen mukaan, pysyvyytenä, yksilöllisesti rakentuvana ja merkityksellisenä kokonaisuutena. Toisena keskeisenä tuloksena tunnistettiin sitoutumista rakentavia vuorovaikutuksen tekijöitä. Tulosten mukaan hybridityössä organisaatioon sitoutumista edistäviä vuorovaikutuksen tekijöitä ovat yhteiset viestintäkäytänteet, joustavasti rakentuva hybridityön vuorovaikutus, vapaamuotoinen viestintä, luottamuksen ja arvostuksen osoittaminen, supportiivinen viestintä, myönteinen viestintäkulttuuri ja esihenkilön viestintäosaaminen. Aineistosta oli tunnistettavissa myös vuorovaikutuksen tekijöitä, jotka heikensivät hybridisti työskentelevien sitoutumista organisaatioon. Niitä olivat yhteisöllisyyden puute, tiedonkulun haasteet sekä osallistamattomuus.
Haastateltavien mukaan hybridityössä organisaatioon sitoutumista rakensi vuorovaikutussuhde esihenkilön kanssa, vuorovaikutussuhteet tiimissä ja vuorovaikutussuhteet työkavereiden ja ystävien kanssa. Näistä suhteista oli tunnistettavissa myös niille ominaisia piirteitä, kuten läheisyyttä ja avoimuutta.
Tutkielman tuottaman ymmärryksen avulla tuodaan näkyväksi vuorovaikutuksen roolia sitoutumisen rakentumisessa hybridityössä. Tämän tiedon valossa voidaan tarkastella esimerkiksi viestintäkäytänteitä ja pyrkiä kehittämään organisaation vuorovaikutusta sitoutumista edistävään suuntaan, jotta osaavat työntekijät saadaan pidettyä organisaation jäseninä.