Ulkomaalaistaustaisten oppilaiden suomen kielen käyttöaste ja matematiikan osaamistulokset

Abstract

Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten osaamistulokset on todettu valtaväestöä merkittävästi heikommiksi jo vuosikymmeniä. Selitykseksi ilmiölle on annettu ulkomaalaistaustaisten heikko suomen kielen taito ja sosioekonominen asema. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään aiemman tutkimustiedon valossa suomen kielen käyttöasteen yhteyttä ulkomaalaistaustaisten oppilaiden matematiikan osaamistuloksiin. Tutkimuksen aineisto (N = 942) on kerätty Turun peruskoulujen kuudensilla luokilla vuonna 2022. Aineisto analysoitiin lineaarisella regressioanalyysilla Mplus 8 -ohjelmistolla. Tulosten mukaan 2,5-sukupolven ulkomaalaistaustaiset eli kansainvälisten perheiden lapset sekä valtaväestö suoriutuivat matemaattisen ajattelun tehtävissä selkeästi 1. ja 2. sukupolven ulkomaalaistaustaisia oppilaita paremmin. Aiemmasta tutkimustiedosta poiketen suomen kielen käyttöaste ei ollut yhteydessä matemaattista ajattelua mittaaviin tuloksiin. Vahvimmin matemaattista ajattelua ennusti matematiikan tehtäviin käytetty aika ja sen jälkeen lukutaito. Tarkastelussa lukutaito ennusti matemaattista ajattelua vain valtaväestön ja 2. sukupolven ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osalta. Lukutaidon suhteen huomionarvoista on, että opetuskielen taitotason on todettu olevan yhteydessä matemaattiseen osaamiseen, mutta tässä tutkimuksessa lukutaito ennusti matemaattista ajattelua vain valtaväestön ja 2. sukupolven ulkomaalaistaustaisten oppilaiden osalta. Tämä artikkelimuotoinen pro gradu -tutkielma koostuu tästä reflektio-osuudesta ja liitteenä olevasta artikkelista, joka sisältää varsinaisen empiirisen osan tuloksista analyyseineen. Tutkielman reflektio-osuudessa artikkelia on laajennettu teorian, tieteenfilosofian, eettisyyden, luotettavuuden ja johtopäätösten osalta. Reflektio-osan teoriaosuudessa käsitellään artikkelia laajemmin tutkimuksen taustalla vaikuttavia teoriasuuntauksia ja niiden vaikutusta tämän tutkimuksen valintoihin.