"Susta tulee varmaan isona taiteilija": Vahvuudet ja niiden tukeminen oppilaiden kertomana
Maula, Ida (2024)
Maula, Ida
2024
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404224098
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404224098
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten perusopetuksen tavoitteeksi asetettu vahvuuksien hyödyntäminen näyttäytyy oppilaiden kokemuksissa. Etsin vastauksia kysymykseen selvittämällä oppilaiden ajatuksia heidän omista vahvuuksistaan sekä siitä, millaista tukea he kaipaisivat saavansa niiden hyödyntämiseen. Lisäksi tutkin, miten oppilaiden ajatukset kohtaavat Opetushallituksen vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Suomalainen koulu kokoaa yhteen hyvin moninaisen kirjon erilaisia oppilaita, joilla on erilaisia taitoja, vahvuuksia ja ominaisuuksia. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaa opettajaa tukemaan vahvuuksien tunnistamista ja hyödyntämistä, ja opettaja on vaikeiden päätösten edessä pohtiessaan konkreettisia keinoja tavoitteen onnistumiseksi ja jokaisen oppilaan huomioimiseksi. Tässä tutkimuksessa selvitin näkökulmia siihen, miten opettajat ovat vahvuuksien tunnistamisesta ja hyödyntämisestä selviytyneet oppilaiden kokemusten mukaan ja millaisin keinoin oppilaat toivovat vahvuuksiaan tuettavan.
Toteutin tutkimukseni laadullisen sisällönanalyysin keinoin, ja keräsin oppilailta haastatteluaineiston kasvokkaisilla yksilö-, pari- ja ryhmähaastatteluilla. Tutkimukseeni osallistui 23 oppilasta perusopetuksen vuosiluokilta 1–6. Ensimmäisen tutkimuskysymykseni avulla selvitin, millaisia ajatuksia oppilaiden vahvuuksiin liittyy, ja toinen tutkimuskysymykseni käsitteli vahvuuksiin saatavaa tukea. Luokittelin haastatteluaineiston vastauksissa toistuneiden sisältöjen mukaan. Kolmannen tutkimuskysymykseni avulla tutkin, miten oppilaiden vastaukset kohtaavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Tutkin opetussuunnitelman perusteita ensin omana kokonaisuutenaan, sitten rinnakkain haastatteluaineiston kanssa.
Tutkimukseni tulosten mukaan perusopetuksen oppilaat ovat hyviä tunnistamaan sekä omia että vertaistensa vahvuuksia, mutta kokevat omien taitojen ääneen nimeämisen haastavana. Tutkimukseeni osallistuneet oppilaat kertoivat saaneensa tukea vahvuuksiinsa positiivisen palautteen, arvioinnin sekä mukautettujen järjestelyiden, kuten ylöspäin eriyttämisen avulla, mutta kaipaavat koulun toimintaan enemmän valinnanvapautta ja haastetta, jotta omien vahvuuksien harjoitteleminen ja hyödyntäminen mahdollistuisivat useammin. Tutkimukseni nosti esiin mielenkiintoisia havaintoja vahvuuksien sosiaalisesta luonteesta, joka näkyi oppilaiden vastauksissa itsensä vertaamisena muihin sekä omien vahvuuksien kriittisenä tulkintana. The purpose of this study was to identify how personal strengths and strength support are reflected in pupils’ experiences. I examined how pupils describe their strengths and the support they receive from their teachers. Moreover, I looked at the prevalence of strengths in the national core curriculum for primary and lower secondary basic education. The teacher’s role is to support pupils’ strengths while simultaneously taking into account their different skills, strengths and abilities. In this study, my purpose was to find out how the primary school pupils would like to be supported by their teachers.
I conducted this study by using qualitative content analysis and collected the study data from the students through in-person interviews. The study involved 23 primary school pupils from comprehensive school grades 1–6. With my first research question, I aimed to find out how the pupils describe their strengths and the second research question was about the support they receive from their teachers. I categorised the study data based on recurring themes in the interview responses. As a third research question, I investigated how the students’ answers correspond to the national core curriculum for primary and lower secondary basic education.
According to the results of this study, primary school pupils are good at identifying their own and their classmate’s strengths. Nevertheless, many of them find it challenging and embarrassing to verbalize their skills in public. The pupils who participated in my study reported that they had received support for their strengths through positive feedback, evaluation and adapted learning arrangements. In contrast, they would like to have more challenges and freedom of choice to improve and make more use of their strengths. This study revealed some interesting findings about the social aspect of strengths which was reflected in the pupils’ answers as comparing themselves to the others and making self-critical interpretations of their strengths.
Toteutin tutkimukseni laadullisen sisällönanalyysin keinoin, ja keräsin oppilailta haastatteluaineiston kasvokkaisilla yksilö-, pari- ja ryhmähaastatteluilla. Tutkimukseeni osallistui 23 oppilasta perusopetuksen vuosiluokilta 1–6. Ensimmäisen tutkimuskysymykseni avulla selvitin, millaisia ajatuksia oppilaiden vahvuuksiin liittyy, ja toinen tutkimuskysymykseni käsitteli vahvuuksiin saatavaa tukea. Luokittelin haastatteluaineiston vastauksissa toistuneiden sisältöjen mukaan. Kolmannen tutkimuskysymykseni avulla tutkin, miten oppilaiden vastaukset kohtaavat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kanssa. Tutkin opetussuunnitelman perusteita ensin omana kokonaisuutenaan, sitten rinnakkain haastatteluaineiston kanssa.
Tutkimukseni tulosten mukaan perusopetuksen oppilaat ovat hyviä tunnistamaan sekä omia että vertaistensa vahvuuksia, mutta kokevat omien taitojen ääneen nimeämisen haastavana. Tutkimukseeni osallistuneet oppilaat kertoivat saaneensa tukea vahvuuksiinsa positiivisen palautteen, arvioinnin sekä mukautettujen järjestelyiden, kuten ylöspäin eriyttämisen avulla, mutta kaipaavat koulun toimintaan enemmän valinnanvapautta ja haastetta, jotta omien vahvuuksien harjoitteleminen ja hyödyntäminen mahdollistuisivat useammin. Tutkimukseni nosti esiin mielenkiintoisia havaintoja vahvuuksien sosiaalisesta luonteesta, joka näkyi oppilaiden vastauksissa itsensä vertaamisena muihin sekä omien vahvuuksien kriittisenä tulkintana.
I conducted this study by using qualitative content analysis and collected the study data from the students through in-person interviews. The study involved 23 primary school pupils from comprehensive school grades 1–6. With my first research question, I aimed to find out how the pupils describe their strengths and the second research question was about the support they receive from their teachers. I categorised the study data based on recurring themes in the interview responses. As a third research question, I investigated how the students’ answers correspond to the national core curriculum for primary and lower secondary basic education.
According to the results of this study, primary school pupils are good at identifying their own and their classmate’s strengths. Nevertheless, many of them find it challenging and embarrassing to verbalize their skills in public. The pupils who participated in my study reported that they had received support for their strengths through positive feedback, evaluation and adapted learning arrangements. In contrast, they would like to have more challenges and freedom of choice to improve and make more use of their strengths. This study revealed some interesting findings about the social aspect of strengths which was reflected in the pupils’ answers as comparing themselves to the others and making self-critical interpretations of their strengths.
