Johtokyky- ja pH-mittaus osana puhdistusvalidointia

Abstract

Lääketeollisuudessa on olennaista pyrkiä takaamaan lääkkeiden puhtaus ja turvallisuus. Tavoitteen saavuttamiseksi lääkkeiden hyvät tuotantotavat (GMP, Good Manufacturing Practices) on asettanut valmistajille vaatimuksen valvoa tuotantoprosessejaan validoinnin ja verifioinnin avulla tuotteen ja prosessin koko elinkaaren ajan. Validointeihin kuuluvat muun muassa puhdistusvalidointi, prosessivalidointi sekä analyysimenetelmien validointi, ja ne keskittyvät varmistamaan, että prosessit tuottavat oikeanlaista tuotetta. Verifiointi taas keskittyy varmistamaan, että prosessin aikana käytetyt menetelmät ja laitteet toimivat oikein tuottaen odotetun tuloksen.

Lääketeollisuudessa puhdistusvalidointi on keskeinen osa tuotantoprosessin validointia. Se on dokumentoitu näyttö siitä, että valittu puhdistustoimenpide poistaa tuotantotiloista ja -laitteistosta kontaminaatiotekijät kuten tuote- tai pesuainejäämät, edellisen erän aktiivisen lääkeaineen (API, Active Pharmaceutical Ingredient) jäämät, tuotantolaitteiston puhdistamiseen käytetyn pesuaineen tai mikrobit toistettavasti noudattaen standardeja ja viranomaisten sekä valmistajan asettamia rajoja. Lisäksi puhdistusvalidointi takaa yhdessä esimerkiksi muiden validointien ja henkilöstön kouluttamisen kanssa valmistettavan tuotteen turvallisuuden ja API:n puhtauden ja oikean vahvuuden. Kuten muihinkin validointiprosesseihin, puhdistusvalidointiprosessin suorittamiseen kuuluu validointisuunnitelman laatiminen, validoinnin suorittaminen sekä validointiraportin laatiminen. Jotta puhdistusvalidointi pystytään suorittamaan, tarvitaan avuksi erilaisia puhtauden arviointimenetelmiä. Näitä ovat esimerkiksi johtokykymittaus, orgaanisen kokonaishiilen (TOC, Total Organic Carbon) analysointi ja erilaiset kromatografiamenetelmät.

Tämän kandidaatintyön tarkoituksena on perehtyä lääketehtaalta vaadittuun puhdistusvalidointiprosessiin Suomessa sekä tutkia kahden analyysimenetelmän sopivuutta pesuainejäämien määrittämiseen. Työhön sisältyy kokeellinen osuus, jonka tarkoituksena on tutkia, onko johtokykymittaus luotettava, toistettava ja tarpeeksi herkkä menetelmä pesuainejäämien analysointiin lääketehtaassa. Lisäksi tutkitaan, pystyykö pH-mittausta käyttämään tukena puhtauden arvioinnille. Saatuja tuloksia käytetään suomalaisen lääketehtaan puhtaudenanalysointimenetelmän verifioinnissa sekä prosessin puhdistusvalidoinnissa.

Kokeellisessa osuudessa valmistettiin laimennossarja emäspesuaineliuoksesta sekä puhdistetusta vedestä. Sarjan jokaisesta näytteestä mitattiin johtokyky, sekä pH-arvo, ja saatuja tuloksia taulukoitiin ja analysoitiin. Saatujen tulosten pohjalta todettiin, että johtokykymittaus on luotettava, toistettava sekä tarpeeksi herkkä menetelmä pesuainejäämien analysointiin. Lisäksi todettiin pH-mittauksen olevan hyvä menetelmä tukemaan johtokykymittausta, mutta itsenäisenä menetelmänä se ei kuitenkaan ole tarpeeksi luotettava.