Nuorten ruutuajan yhteys ulkonäkötyytyväisyyteen

Abstract

Erilaiset ruudulliset laitteet sekä ruutuvälitteinen media ovat kietoutuneet tiiviisti osaksi nuorten jokapäiväistä elämää. Merkittävä osa ruutuajasta vietetään sosiaalisen median parissa. Yksi sosiaalisen median huomattavista haitoista on sen ulkonäköpainotteisuus, joka aiheuttaa erilaisia ulkonäköpaineita ja kehonkuvan vääristymiä nuorten keskuudessa. Ulkonäkönormeja välitetään kuitenkin kaikkialla mediassa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten ruutuajan yhteyttä ulkonäkötyytyväisyyteen sukupuolten väliset erot huomioiden. Tutkimustietoa voidaan hyödyntää tietoisuuden lisäämisessä ja kasvatuksen kehitystyössä. Lisäksi tietoa voidaan hyödyntää ennaltaehkäisevässä työssä erityisesti mediakasvatuksessa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Valtion liikuntaneuvoston, Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Nuorisotutkimusseuran vuoden 2018 lasten ja nuorten vapaa-aikatutkimuksen valmista kvantitatiivista poikkileikkausaineistoa. Aineisto rajattiin 955 nuoren antamiin vastauksiin, jotka edustivat 15–29-vuotiaiden ikäryhmää. Aineisto analysoitiin määrällisin menetelmin IBM SPSS Statistics -ohjelmistolla. Ruutuajan ja ulkonäkötyytyväisyyden välistä yhteyttä tarkasteltiin Pearsonin korrelaatiotestillä, ja riippumattomien tapausten t-testillä tarkasteltiin sukupuolten välisiä eroja ruutuajassa ja ulkonäkötyytyväisyydessä. Lisäksi parametristen testien sopivuutta tarkasteltiin frekvenssianalyysin avulla. Aineiston kolmesta ruutuaikamuuttujasta muodostettiin yksi ruutuaikaa kokonaisuudessaan mittaava summamuuttuja.

Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten ruutuaika oli keskimäärin noin neljä ja puoli tuntia, ja pojilla ruutuaika oli hieman pidempi kuin tytöillä. Pojat olivat myös hieman tyttöjä tyytyväisempiä ulkonäköönsä. Kokonaisuudessaan nuoret olivat melko tyytyväisiä ulkonäköönsä. Lisäksi tulokset osoittivat, että nuorten ruutuajan ja ulkonäkötyytyväisyyden välillä oli havaittavissa heikko yhteys. Nuoret, joiden ruutuaika oli pidempi, olivat siis todennäköisemmin hieman tyytymättömämpiä ulkonäköönsä. Tytöillä tämä yhteys ilmeni kuitenkin hieman voimakkaampana kuin pojilla. Kokonaisuudessaan sukupuolten välisiä eroja esiintyi tuloksissa odotettua vähemmän, ja lisäksi ruutuajan ja ulkonäkötyytyväisyyden välinen yhteys osoittautui odotettua heikommaksi. Tulosten perusteella voidaan todeta, että heikko ulkonäkötyytyväisyys voi liittyä pitkään ruutuaikaan nuorten keskuudessa erityisesti tyttöjen kohdalla.