Die Darstellung der Kabinette Marin und Orpo während ihrer 100 ersten Amtstage in ausgewählten überregionalen deutschen Tageszeitungen: Eine kontrastive diskurslinguistische Analyse

Abstract

Tämän pro gradu –tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin Petteri Orpon ja Sanna Marinin hallituksia kuvattiin niiden ensimmäisten sadan hallituspäivän aikana valikoiduissa saksalaisissa maanlaajuisissa päivälehdissä. Tutkielmassa keskityttiin siihen, millaisia teemoja uutisoinnissa käsiteltiin ja millaisia ominaisuuksia Orpon ja Marinin hallituksiin tai niiden yksittäisiin jäseniin samalla liitettiin. Lingvistisen diskurssianalyysin keinoin analysoitiin kvalitatiivisesti yhteensä neljä sanomalehtiartikkelia: yksi kutakin hallitusta koskeva Frankfurter Allgemeine Zeitung -sanomalehdessä ja Süddeutsche Zeitung -sanomalehdessä julkaistu artikkeli. Lisäksi selvitettiin kvantitatiivisesti, kuinka monta näitä hallituksia koskenutta artikkelia edellä mainitut kaksi sanomalehteä julkaisivat ensimmäisten sadan hallituspäivän aikana sekä kuinka yksityiskohtaisesti julkaistut artikkelit hallituksia käsittelivät. Artikkelit haettiin ProQuest- ja LexisNexis-portaalien kautta ja niitä tarkasteltiin ilman kuvia tai muita multimodaalisia elementtejä. Teema- ja ominaisuusanalyysin tulokset osoittivat, että Marinin hallituksen esitystapa keskittyi molemmissa artikkeleissa Sanna Mariniin. Artikkeleissa käsiteltiin Marinin ikää ja henkilökohtaista suhdetta hyvinvointivaltioon ja Suomen sosialidemokraattiseen puolueeseen. Artikkelit keskittyivät siihen, että myös muiden hallituspuolueiden puheenjohtajat olivat nuoria naisia. Hallituksen politiikkaa ei juuri käsitelty, mutta hallituksen tulevaisuus esitettiin haastavana. Orpon hallitus puolestaan esitettiin yhdessä artikkelissa melko tyypillisenä pohjoismaisena hallituksena, jolta ei ole odotettavissa suuria yllätyksiä oikeistopopulistisiksi ja radikaaleiksi kuvattujen Perussuomalaisten osallisuudesta ja joistakin epäsuosituista sosiaali- ja maahanmuuttopoliittisista uudistuksista huolimatta; toisessa artikkelissa sitä vastoin esitettiin elinkeinoministeri Vilhelm Junnilaan liittyneet rasismiskandaalit tuhoisina hallituksen ja pääministeri Orpon uskottavuudelle ja Perussuomalaisten tulkittiin olevan hallituksessa valta- asemassa. Molemmissa Orpon hallitusta käsittelevissä artikkeleissa mainittiin useita ministereitä nimeltä,Marinin hallitusta käsittelevissä artikkeleissa puolestaan vain Marin itse. Molemmat sanomalehdet julkaisivat enemmän Orpon kuin Marinin hallitusta käsitteleviä artikkeleita, minkä lisäksi Orpon hallituksesta julkaistiin huomattavasti korkeampi sanamäärä kuin Marinin hallituksesta. Tutkielman tulokset eivät materiaalin suppeuden vuoksi ole yleistettävissä Marinin ja Orpon hallituksia koskeneeseen uutisointiin, minkä vuoksi aihetta on tutkittava lisää, mikäli tarkoituksena on tunnistaa uutisoinnissa laajempia trendejä. Tulokset viittaavat siihen, että Marinin hallitusta tai Sanna Marinia koskevan uutisoinnin laajempi analysointi erityisesti sukupuolistereotypioihin liittyen tai feministisestä näkökulmasta voisi olla antoisaa, kun huomioidaan, että Marinin hallitukseen liittyvissä artikkeleissa keskityttiin ministerien sukupuoleen. Lisäksi voisi olla tuloksekasta tarkastella sitä, miten Orpon hallitus esitetään uutisoinnissa pidemmällä aikavälillä, tai vertailla sanomalehtien esitystapoja toisiinsa, koska tässä tutkielmassa tarkasteltujen artikkelien välillä oli todettavissa huomionarvoisia eroja.

Das Ziel der vorliegenden Masterarbeit war es, herauszufinden, wie die Kabinette von Sanna Marin und Petteri Orpo während ihrer 100 ersten Amtstage in ausgewählten überregionalen deutschen Tageszeitungen dargestellt wurden. Der Fokus lag auf den in der Berichterstattung behandelten Themen und den Eigenschaften, die mit den zwei Kabinetten und deren jeweiligen Mitgliedern verbunden wurden. Mit der linguistischen Diskursanalyse wurde pro Kabinett jeweils ein Artikel der Frankfurter Allgemeinen Zeitung und ein Artikel der Süddeutschen Zeitung, also insgesamt vier Zeitungsartikel, qualitativ analysiert. Quantitativ wurde betrachtet, wie viele Artikel die zwei Zeitungen über die Kabinette während der ersten 100 Amtstage veröffentlichten sowie wie ausführlich die Kabinette in diesen Artikeln behandelt wurden. Auf die Artikel wurde über die Online-Portale ProQuest und LexisNexis zugegriffen und sie wurden ohne multimodale Elemente betrachtet. Die Ergebnisse der Themen- und Eigenschaftenanalyse zeigen einen starken Fokus der Darstellung des Kabinetts Marin auf die Person Sanna Marin. Thematisiert wurden Marins Alter, Hintergrund und persönliche Beziehung zum finnischen Sozialstaat und der Sozialdemokratischen Partei Finnlands. Das Hauptaugenmerk der Darstellung des Kabinetts Marin lag darauf, dass die Vorsitzende der anderen Regierungsparteien auch jung und weiblich sind. Die Politik des Kabinetts wurde wenig thematisiert, die Zukunft des Kabinetts wurde jedoch als herausfordernd dargestellt. Das Kabinett Orpo hingegen wurde im Artikel der FAZ als ein für die Nordischen Länder relativ typisches Kabinett dargestellt, von dem trotz der Beteiligung der als rechtspopulistisch und extrem bezeichneten Wahren Finnen und einiger unbeliebter Reformen in der Sozial- und Migrationspolitik keine großen Überraschungen zu erwarten seien; in dem Artikel der SZ wurden die Rassismusskandale um Wirtschaftsminister Vilhelm Junnila als zerstörerisch für die Glaubwürdigkeit des Kabinetts und seines Ministerpräsidenten dargestellt und die eigentliche Machtposition im Kabinett bei den Wahren Finnen verortet. Während in beiden Artikeln über das Kabinett Orpo mehrere Minister*innen erwähnt wurden, ging es in den Artikeln über das Kabinett Marin nur um Marin selbst. Im Vergleichszeitraum veröffentlichten beide Zeitungen mehr Artikel und eine deutlich höhere Wortzahl über das Kabinett Orpo als über das Kabinett Marin. Die Ergebnisse der vorliegenden Arbeit lassen sich nicht auf die breitere Berichterstattung über die Kabinette Marin und Orpo verallgemeinern, weshalb weitere Untersuchungen nötig sind, wenn breitere Tendenzen in der Berichterstattung nachgewiesen werden sollten. Die Ergebnisse deuten jedoch darauf hin, dass eine weitere Analyse der Berichterstattung über das Kabinett Marin bzw. die Person Sanna Marin mit Hinblick auf Geschlechterstereotype oder aus feministischer Perspektive fruchtbar sein könnte, da das Geschlecht der Ministerinnen in den untersuchten Artikeln deutlich im Fokus lag. Darüber hinaus würde es sich anbieten, die Entwicklung der Darstellung des Kabinetts Orpo während einer längeren Zeitspanne zu betrachten sowie sie in den zwei Zeitungen eventuell kontrastiv zu analysieren, da zwischen den Darstellungsweisen des Kabinetts in den zwei untersuchten Artikeln ein beachtenswerter Unterschied besteht.