Ympäristökriiseihin varautumisen vaikeus: Käsitykset tulevaisuuden vaatimuksista ja varautumisen toteuttaminen paikallisessa virkamieshallinnossa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen suomalaisen kaupungin viranomaisten käsityksiä tulevaisuuden vaatimuksista ja varautumisen toteutustavoista paikallisella tasolla. Yhteiskuntamme eri osa-alueiden kyky varautua kriiseihin on noussut ajankohtaiseksi aiheeksi niin ilmastoon liittyvien uhkien kuin Euroopan kohtaamien turvallisuushaasteiden takia. Suomessa kunta on paikallistasolla toimiva julkishallinnon yksikkö, jonka vastuulla on merkittävä osuus yhteiskunnallisesta varautumisjärjestelmästä. Tärkeinä palveluiden ja hyvinvoinnin tuottajina sekä resurssien käyttäjinä kunnat organisaatioina ovat myös varautumisen yhden osa-alueen, ympäristö- ja ilmastokriisin seurauksiin sopeutumisen, keskeisiä toimeenpanijoita ja edistäjiä.

Toimia, joilla kaupungin toimintoja sopeutetaan muuttuviin ympäristöolosuhteisiin sekä poikkeustilanteisiin varautumiseen tähtäävää työtä käsitteellistän tutkielmassani ympäristövarautumisen yhteisnimikkeellä. Käsite on synteesi, jolla kuvaan valmiuslain velvoitteista kumpuavaa repertuaaria ja sen rinnalla toteutettavaa ilmastoriskeihin varautumista ja niiden seurauksiin sopeutumisen mahdollistavaa toimintaa. Tutkielman aineistona käytettiin puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluja. Haastateltavat käsittivät monipuolisen joukon varautumisesta paikallishallinnosta vastaavia viranomaisia. Laadullisena analyysimetodina tutkielmassa käytettiin temaattista analyysia.

Tulosten perusteella tietoisuus planetaarisen kolmoiskriisin ja yleistyvien ääri-ilmiöiden kaupungin toiminnoille muodostamista riskeistä̈ on kasvanut kaupunkihallinnossa. Tietoisuuden kasvu on nostanut ilmastovaikutusten arvioinnin osaksi yhä useampien kaupungin viranomaisten työtä. Kaupungin varautumistyötä toteutetaan organisaatiossa kuitenkin yhä rajautuneesti toimialoittain sekä projektiluontoisesti. Paikallisviranomaisten puheessa ristiriita kaupungin kasvuodotusten ja kestävyystavoitteiden välillä näkyy erityisenä vaikeutena. Ristiriitaiset tavoitteet ja toteutustavat paljastavat tilanteen, jossa nykyhetken todellisuutta ja tulevaisuusskenaarioita käsitellään toisistaan irrallisina. Tällä mahdollistetaan totutun ja nykyhetkelle suotuisan toimintatavan jatkuvuus, vaikka se saattaisikin tulevaisuudessa tuottaa ongelmia.

Varautumistoiminnan tarkastelu sosiologisesta näkökulmasta nostaa keskusteluun varautumistyössä tuotettujen tulevaisuuskuvausten poliittisuuden ja tulevaisuuteen varautumisen vaikeudet. Tutkielmassa ei tarkastella ilmaston muuttumista ja ilmastonmuutosta ongelmana sinänsä, vaan kaupunkihallinnon ja ilmastonmuutoksen suhdetta, jossa problematiikka piilee hallinnon toiminnassa. Tärkeänä motiivina tutkielmalle on havainnoida aineistosta toimintalogiikoita tilanteessa, jossa käsitys varautumisesta on moninaistunut koskettamaan yhä laajempaa ympäristöstä lähtevien skenaarioiden repertuaaria. Myös tavat hahmottaa varautumisen todellisuutta yhtenäisessä organisaatiossa ovat tutkielmalle luonteva havainnoinnin kohde. Tutkielman tavoitteena on syventää ymmärrystämme kaupunkiviranomaisten tilannekuvan ja siihen vastaavien hallinnan strategioiden rakentumisesta.