"Sobald sich die Deutschen untereinander einig wären, würde die Sache einfacher zu thematisieren" : Online-Befragung zu gendergerechter Sprache unter finnischen Deutschlehrenden

Abstract

Tämän kandidaatintutkielman keskeisin käsite on sukupuolisensitiivinen kieli, jolla tarkoitetaan sukupuolen moninaisuuden huomioonottavaa puhuttua ja kirjoitettua kieltä. Sukupuolisensitiivisen kielen merkityksestä ja tarpeellisuudesta on keskusteltu saksankielisissä maissa jo vuosikymmeniä, mutta sen käyttöön ei vielä tähän päivään mennessä ole virallista vakiintunutta ohjeistusta. Suomessa sensitiivisen kielen aseman vahvistuminen on näkynyt muun muassa aikaisemmin sukupuolittuneiden ammattinimikkeiden muuttumisessa sukupuolineutraaliin muotoon. Sukupuolisensitiivisen kielen asemaa ei kuitenkaan ole tähän mennessä juurikaan tarkasteltu suomalaisen saksan opetuksen näkökulmasta, mikä on suurin tutkimusaiheen valintaan vaikuttava tekijä. Tämän lisäksi taustalla vaikutti aiheen yhteys omiin urasuunnitelmiini.

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastellaan suomalaisten saksanopettajien asenteita sukupuolisensitiiviseen kieleen liittyen. Tarkoituksena on selvittää, mitä opettajat ajattelevat sukupuolisensitiivisestä kielestä ja missä määrin aihetta käsitellään saksan opetuksessa tällä hetkellä. Näin ollen tutkimuskysymykset ovat:

1. Mitä suomalaiset saksanopettajat ajattelevat sukupuolisensitiivisestä kielestä? 2. Missä määrin aihetta käsitellään oppitunneilla?

Tutkimusaineistona toimii nimetön sähköinen kysely, joka lähetettiin ensin Suomen Saksan-opettajat ry:n jäsenille yhdistyksen uutiskirjeessä. Myöhemmin kysely jaettiin yhdistyksen epäviralliseen Facebook-ryhmään, minkä lisäksi se tavoitti vielä yhden yksittäisen saksan-opettajan sähköpostitse. Yhteensä kyselyyn vastasi 30 saksanopettajaa. Aineiston analyysissä hyödynnettiin sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä.

Tulokset osoittavat, että valtaosa kyselyyn osallistuneista saksanopettajista pitää sukupuolisensitiivistä kieltä merkittävänä ja ajankohtaisena aiheena, joka pitäisi ottaa huomioon opetuksessa. Vastauksista käy ilmi, että sukupuolisensitiivistä kieltä esiintyy passiivisesti lähes jokaisen vastaajan oppitunnilla, mutta aihetta ei lähestytä omana teemanaan kovinkaan suuressa mittakaavassa. Aiheen vähäinen käsittely näyttää juontavan juurensa ennen kaikkea siihen, ettei sukupuolisensitiivisen kielen käsittelyyn ole olemassa saksankielisistä maista peräisin olevaa virallisesti vakiintunutta ohjeistusta. Lisäksi tulokset osoittavat, että opettajien henkilökohtaiset mielipiteet, resurssit sekä opetettavien kielitaso vaikuttavat suuresti aiheen käsittelyyn. Huomionarvoista on myös, ettei vastaajien iällä näyttänyt olevan vaikutusta kieliasenteisiin. Tämän kandidaatintutkielman avulla voidaan luoda eräänlainen yleiskuva suomalaisten saksanopettajien asenteista ja menettelytavoista sukupuolisensitiiviseen kieleen liittyen. Seuraavaksi asenteita voitaisiin tutkia tarkemmin esimerkiksi haastattelemalla yksittäisiä opettajia. Vaihtoehtoisesti aiheen tiimoilta voisi tutkia myös oppimateriaaleja ja sukupuolisensitiivisen kielen osallisuutta niiden sisällä.

Der zentralste Begriff dieser Bachelorarbeit ist gendergerechte Sprache. Unter den Begriff wird eine solche schriftliche und gesprochene Sprache verstanden, die die Vielfalt mehrerer Gender- und Geschlechtsidentitäten berücksichtigt. Die Rolle der gendergerechten Sprache steht seit Jahren in den deutschsprachigen Ländern zur Diskussion, aber zurzeit gibt es allerdings keine fest etablierte Richtlinie für die Thematisierung des Sachverhalts. In Finn-land hat die Bedeutung einer sensiblen Sprache sich verstärket, indem die früher geschlechtsbezogenen Berufsbezeichnungen sich in einer genderneutralen Form verändert werden. Bis heute gibt es zur Rolle einer gendergerechten Sprache im Kontext vom finnischen Deutschunterricht kaum Forschung, was ein wichtiger Faktor bei der Themenwahl war. Außerdem bin ich als zukünftige Lehrkraft neugierig auf das Thema.

In dieser Bachelorarbeit werden die Einstellungen von finnischen Deutschlehrenden zum Thema gendergerechte Sprache untersucht. Das Ziel ist herauszufinden, was die Lehrende über gendergerechte Sprache denken und inwiefern der Gegenstand im Unterricht behandelt wird. Die Forschungsfragen lauten wie folgt:

1. Was denken die finnischen Deutschlehrenden über gendergerechte Sprache? 2. Inwiefern wird das Thema im Unterricht behandelt?

Das Forschungsmaterial besteht aus einer Online-Befragung, die zuerst den Mitgliedern des Finnischen Deutschlehrerverbands in einem Newsletter geschickt wurde. Später wurde der Link auch in der inoffiziellen Facebook-Gruppe des Verbands gepostet. Außerdem wurde eine Lehrkraft per E-Mail kontaktiert. Insgesamt haben 30 Deutschlehrende an der Befragung teilgenommen. In der Analyse des Materials wurden sowohl qualitative als auch quantitative Methoden verwendet.

Die Ergebnisse zeigen, dass die Mehrheit der an der Befragung teilgenommenen Deutschlehrenden denkt, dass gendergerechte Sprache ein wichtiges und aktuelles Thema ist, dass auch im Unterricht berücksichtigt werden sollte. Die Antworten lassen feststellen, dass eine gendergerechte Sprache im Unterricht von fast allen Befragten passiv vorkommt, aber das Thema wird als eine eigene Einheit wenig behandelt. Die geringe Thematisierung scheint sich vornemlich darauf zu beziehen, dass es keine fest etablierten offiziellen Richtlinien für die Thematisierung einer gendergerechten Sprache gibt, die aus den deutschsprachigen Ländern stammen. Außerdem lässt sich durch die Ergebnisse feststellen, dass die persönliche Ansicht einer Lehrkraft, wenige Ressourcen und das Sprachniveau der Lernenden einen großen Einfluss auf die Sache haben. Beachtenswert ist auch, dass das Alter der Befragten keinen Einfluss auf die Einstellungen zu haben scheint. Mit Hilfe von dieser Bachelorarbeit ist es möglich, ein Überblick über die mit einer gendergerechten Sprache verbundenen Einstellungen und Vorgehensweisen der finnischen Deutschlehrenden zu bilden. Weitere Forschung könnte sich beispielweise auf Tiefeninterviews einzelner Lehrenden fokussieren, um die Einstellungen genauer betrachten zu können. Eine weitere Idee wäre die Untersuchung des aktuellen Lehrmaterials und der Rolle einer gendergerechten Sprache innerhalb dieses.