Traumainformoitu työote päihdetyön asiakkaiden kokemana: Kirjallisuuskatsaus asiakasnäkökulman tutkimukseen

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena on kartoittaa palvelujen käyttäjien kokemuksia ja näkemyksiä traumainformoidun työotteen sovellusmahdollisuuksista päihdetyön palveluissa. Samalla tarkoituksena on selvittää, millaisia konkreettisia keinoja traumainformoitu työote voisi tarjota päihdepalvelujen asiakkaiden kohtaamiseen ja toipumisen edistämiseen. Teoriaosuudessa paneudutaan tarkemmin trauman, päihdetyön ja traumainformoidun työotteen käsitteisiin ja käsitteen määrittelyssä olennaisiin teorioihin. Tutkielman aineisto koostuu kymmenestä vertaisarvioidusta, tie-teellisestä artikkelista, joissa kiinnostuksen kohteena on ollut asiakasnäkökulma aiheeseen.

Aineiston analyysi on toteutettu teemoittelun keinoin. Analyysin tulokset osoittavat, että traumainformoidulle työotteelle olisi päihdetyössä kysyntää, mutta traumainformoidutkaan menetelmät eivät sellaisenaan sovellu kaikille, vaan työskentelyssä tulee aina huomioida asiakkaan yksilölliset tarpeet ja valmiudet sitoutua toipumisen prosessiin. Traumainformoidulla lähestymistavalla on kuitenkin mahdollista tukea päihteettömyyttä, ja aineistosta on tunnistettu toimiviksi todettuja käytäntöjä. Erityisenä asiakasryhmänä aineistosta erottuvat naiset, joiden tarpeita määrittävät muun muassa spesifit väkivallan muodot ja vanhemmuuden haasteet. Asiakkaiden kokemuksissa korostuu vuorovaikutuksen merkitys niin kohtaamisissa ammattilaisten kanssa kuin vertaissuhteissakin. Sosiaaliset suhteet ja muun muassa luottamusongelmat vaikuttavat osaltaan traumainformoidussa työotteessa keskeisen turvallisuuden tunteen rakentumiseen. Haasteita tuottavat myös yleinen epävarmuus sen suhteen, kuinka traumaa tulisi käsitellä sekä kokonaisuuden hallitseminen.

Trauma ja päihteiden ongelmallinen käyttö ovat kietoutuneet toisiinsa vastavuoroisessa, toinen toistaan ruokkivassa suhteessa. Traumainformoidun työotteen periaatteiden mukaisilla, integroiduilla palveluilla voitaisiin aiempaa tehokkaammin vastata tästä asetelmasta syntyviin yksilöllisiin tarpeisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Asiakkaiden näkökulmaan keskittynyttä, laajoilla havaintoyksikkömäärillä toteutettua tutkimusta tarvittaisiin lisää kansainvälisestikin. Suomessa traumainformoidun työotteen tutkimus ylipäätään on toistaiseksi ollut hyvin vähäistä. Tämän kandidaatintutkielman tulokset antavat alustavia viitteitä siitä, miten traumainformoitua työotetta voitaisiin hyödyntää suomalaisissakin päihteidenkäyttäjien palveluissa ja sosiaalityössä laajemmin.