”Uusi terveyssosiaalityön aika” : terveyssosiaalityöntekijät rakenteellisen sosiaalityön näköalapaikalla
Räisänen, Maarit (2024)
Räisänen, Maarit
2024
Sosiaalityön maisteriohjelma, Pori - Master's Programme in Social Work, Pori
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404224013
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404224013
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa olen kiinnostunut sosiaalityöntekijöiden tekemästä rakenteellisesta sosiaalityöstä terveydenhuollon kontekstissa. Tutkimuksen metodologinen viitekehys koostuu terveydenhuollon sosiaalityöstä ja moniammatillisesta työstä terveydenhuollon kontekstissa sekä rakenteellisen sosiaalityön teoreettisista paikannuksista. Analyysimenetelminä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja teemoittelua. Tutkimuskysymyksinä ovat olleet: miten terveyssosiaalityöntekijät tekevät tai haluaisivat tehdä rakenteellista sosiaalityötä terveydenhuollossa? Millaisia merkityksiä rakenteelliselle terveyssosiaalityölle annetaan?
Tutkimuksen aineisto kerättiin Microsoft Forms- järjestelmään luodulla kirjoituspyynnöllä kahdessa eri sosiaalityöntekijöille suunnatussa sosiaalisen median ryhmässä alkutalvella 2024. Kyselylomake sisälsi yhteensä 14 kysymystä, joista ensimmäiset viisi kysymystä olivat taustoittavia kysymyksiä ja loput yhdeksän olivat rakenteellista terveyssosiaalityön tekemistä tai rakenteellisen terveyssosiaalityön merkitystä kartoittavia kysymyksiä. Vastauksia kirjoituspyyntöön tuli yhteensä 13 kappaletta ympäri Suomen, eri kokoisilta hyvinvointialueilta. Kaikki vastanneet ilmoittivat tehneensä rakenteellista sosiaalityötä terveydenhuollossa. Suurimmaksi osaksi vastaajat olivat vastanneet monirivisin vastauksin, vaikka vastauskokoa ei ollut ennakkoon määritelty.
Tulosten mukaan kaikki terveyssosiaalityöntekijät tekivät rakenteellista sosiaalityötä terveydenhuollossa, vaikka tekemisen tavat saattoivat vaihdella alue- ja organisaatiokohtaisesti. Tulosten mukaan terveyssosiaalityöntekijät näyttivät tekevän rakenteellista sosiaalityötä tietotyön, strategisen työn, inkluusiotyön ja oikeudenmukaisuustyön alueilla, vaikka työntekijät itse eivät näitä tehtäväalueita vastauksissaan nimenneetkään. Tehtäväalueet näyttivät vastausten perusteella usein limittyvän. Rakenteellista sosiaalityötä tehtiin tuottamalla tietoa niin epäkohdista kuin toimivistakin asioista, vaikuttamalla erilaisissa moniammatillisissa verkostoissa ja kehittämisryhmissä paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla sekä vaikuttamalla poliittiseen päätöksen tekoon. Oikeudenmukaisuustyö näytti olevan tulosten pohjalta asiakkaan asianajajana ja edunvalvojana toimimista.
Rakenteellisen terveyssosiaalityön merkityksiksi nousi tulosten perusteella kolme pääkategoriaa, joita olivat rakenteellinen terveyssosiaalityö asiantuntijatyönä, rakenteellinen terveyssosiaalityö ennaltaehkäisevänä työnä ja terveyssosiaalityö rakenteellisen sosiaalityön näköalapaikalla. Rakenteellisen terveyssosiaalityön asiantuntijuus hahmottui erityisesti kehittämistyönä ja vaikuttamisena erilaisissa verkostoissa omasta sosiaalityön professiosta käsin. Ennaltaehkäisevä työ näkyi pitkälle vietynä ammatillisena toimintana yksilöiden kanssa niin yksilöiden tilanteita helpottaen kuin ongelmien kasaantumista ehkäisten, myös toimien ja tuottaen tietoa erilaisissa verkostoissa. Tulosten pohjalta terveyssosiaalityö näytti toimivan rakenteellisen sosiaalityön näköalapaikalla. Moniammatillisissa ryhmissä ja terveydenhuoltoon integroituneena sen koettiin pystyvän näkemään sellaisiin paikkoihin, joihin ei välttämättä muualla sosiaalityössä ole aina mahdollisuus.
Haasteet, uhkat ja mahdollisuudet liittyivät meneillään oleviin hyvinvointialueiden rakenneuudistuksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tulosten pohjalta suurimpina haasteina ja uhkina pidettiin epävarmuutta terveyssosiaalityön tulevaisuudesta, jonka uskottiin vaikuttavan asiakkaan asemaan ja palveluihin jatkossa. Haasteena ja uhkana pidettiin vetovastuun ja selkeiden ohjeiden sekä resurssien, johdon ja kollegoiden tuen puutetta. Myös mahdollisuuksia nähtiin, sillä jossakin määrin hyvinvointialueiden rakenneuudistusten nähtiin jopa vahvistaneen rakenteellista terveyssosiaalityötä. Useammat kokivat käytössään olevan riittävästi resursseja, pystyivät kehittämään työtään ja rakenteelliseen terveyssosiaalityöhön kannustettiin työpaikoilla. Rakenteellisen terveyssosiaalityön tulevaisuuteen näytti vaikuttavan keskeisesti, miten terveyssosiaalityö pystyy säilymään osana terveydenhuollon moniammatillisia tiimejä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Microsoft Forms- järjestelmään luodulla kirjoituspyynnöllä kahdessa eri sosiaalityöntekijöille suunnatussa sosiaalisen median ryhmässä alkutalvella 2024. Kyselylomake sisälsi yhteensä 14 kysymystä, joista ensimmäiset viisi kysymystä olivat taustoittavia kysymyksiä ja loput yhdeksän olivat rakenteellista terveyssosiaalityön tekemistä tai rakenteellisen terveyssosiaalityön merkitystä kartoittavia kysymyksiä. Vastauksia kirjoituspyyntöön tuli yhteensä 13 kappaletta ympäri Suomen, eri kokoisilta hyvinvointialueilta. Kaikki vastanneet ilmoittivat tehneensä rakenteellista sosiaalityötä terveydenhuollossa. Suurimmaksi osaksi vastaajat olivat vastanneet monirivisin vastauksin, vaikka vastauskokoa ei ollut ennakkoon määritelty.
Tulosten mukaan kaikki terveyssosiaalityöntekijät tekivät rakenteellista sosiaalityötä terveydenhuollossa, vaikka tekemisen tavat saattoivat vaihdella alue- ja organisaatiokohtaisesti. Tulosten mukaan terveyssosiaalityöntekijät näyttivät tekevän rakenteellista sosiaalityötä tietotyön, strategisen työn, inkluusiotyön ja oikeudenmukaisuustyön alueilla, vaikka työntekijät itse eivät näitä tehtäväalueita vastauksissaan nimenneetkään. Tehtäväalueet näyttivät vastausten perusteella usein limittyvän. Rakenteellista sosiaalityötä tehtiin tuottamalla tietoa niin epäkohdista kuin toimivistakin asioista, vaikuttamalla erilaisissa moniammatillisissa verkostoissa ja kehittämisryhmissä paikallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla sekä vaikuttamalla poliittiseen päätöksen tekoon. Oikeudenmukaisuustyö näytti olevan tulosten pohjalta asiakkaan asianajajana ja edunvalvojana toimimista.
Rakenteellisen terveyssosiaalityön merkityksiksi nousi tulosten perusteella kolme pääkategoriaa, joita olivat rakenteellinen terveyssosiaalityö asiantuntijatyönä, rakenteellinen terveyssosiaalityö ennaltaehkäisevänä työnä ja terveyssosiaalityö rakenteellisen sosiaalityön näköalapaikalla. Rakenteellisen terveyssosiaalityön asiantuntijuus hahmottui erityisesti kehittämistyönä ja vaikuttamisena erilaisissa verkostoissa omasta sosiaalityön professiosta käsin. Ennaltaehkäisevä työ näkyi pitkälle vietynä ammatillisena toimintana yksilöiden kanssa niin yksilöiden tilanteita helpottaen kuin ongelmien kasaantumista ehkäisten, myös toimien ja tuottaen tietoa erilaisissa verkostoissa. Tulosten pohjalta terveyssosiaalityö näytti toimivan rakenteellisen sosiaalityön näköalapaikalla. Moniammatillisissa ryhmissä ja terveydenhuoltoon integroituneena sen koettiin pystyvän näkemään sellaisiin paikkoihin, joihin ei välttämättä muualla sosiaalityössä ole aina mahdollisuus.
Haasteet, uhkat ja mahdollisuudet liittyivät meneillään oleviin hyvinvointialueiden rakenneuudistuksiin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tulosten pohjalta suurimpina haasteina ja uhkina pidettiin epävarmuutta terveyssosiaalityön tulevaisuudesta, jonka uskottiin vaikuttavan asiakkaan asemaan ja palveluihin jatkossa. Haasteena ja uhkana pidettiin vetovastuun ja selkeiden ohjeiden sekä resurssien, johdon ja kollegoiden tuen puutetta. Myös mahdollisuuksia nähtiin, sillä jossakin määrin hyvinvointialueiden rakenneuudistusten nähtiin jopa vahvistaneen rakenteellista terveyssosiaalityötä. Useammat kokivat käytössään olevan riittävästi resursseja, pystyivät kehittämään työtään ja rakenteelliseen terveyssosiaalityöhön kannustettiin työpaikoilla. Rakenteellisen terveyssosiaalityön tulevaisuuteen näytti vaikuttavan keskeisesti, miten terveyssosiaalityö pystyy säilymään osana terveydenhuollon moniammatillisia tiimejä.