Suomalainen velkakeskustelu: Media-analyysi Suomen velkaantumisesta 2019–2023

Abstract

Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee keskustelua liittyen Suomen valtion velkaantumiseen vuosien 2019–2023 välisenä aikana. Tutkielma vastaa kysymyksiin siitä, mitä velkaantumisesta on puhuttu tutkimusjakson aikana, miten viestien sisältö on muuttunut ajan kuluessa, mitkä aiheet ja teemat ovat nousseet esiin sekä ketkä ovat osallistuneet keskusteluun ja millaisia kannanottoja keskustelussa on esitetty. Tutkielman aineisto perustuu kolmen valtakunnallisen median, Helsingin Sanomien, Yleisradion sekä Iltalehden aiheesta julkaisemiin kirjoituksiin. Aineisto on kerätty mediaseurantaohjelmistolla asiasanalistaa hyödyntäen. Tutkielmassa käytetty lopullinen aineisto on käsittänyt yhteensä 909 uutista, artikkelia tai muuta julkaisua. Lisäksi tutkielman varsinaista aihetta on taustoitettu tarkastelemalla muun muassa valtion velkaantumisen historiaa sekä median roolia tutkimuskohteena.

Tutkielman pääasiallisena metodina on käytetty sisältöanalyysia. Hakusanoihin perustuvan aineiston havaintoyksiköt on luokiteltu viiteen pääluokkaan: maininnan tasoon, puhujaan, poliittiseen toimijaan (puolue), toimenpiteeseen sekä teemaan. Tutkielmassa aineistoa on lähestytty niin laadullisesta kuin määrällisestäkin näkökulmasta. Tutkielma lukeutuu julkistalouden tutkimukseen, mutta siinä käytetyt metodit ja aiempi tutkimus pitää sisällään elementtejä useammasta eri tieteenalasta.

Tutkielman tuloksissa todetaan, että valtion velkaan liittyvän keskustelun määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2019 vuoteen 2023. Keskustelu nivoutuu vahvimmin journalismin, puoluepolitiikan ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen yhteyteen. Aktiivisimmat keskustelijat edustavat edellä kuvattuja ryhmiä. Keskustelijoina ovat olleet pääasiassa toimittajat, poliitikot sekä virkamiehet ja asiantuntijat. Yhteiskunnallisilla tapahtumilla on ollut suuri vaikutus keskusteluun. Erityisesti koronaviruspandemia sekä Ukrainan sota ovat kiihdyttäneet ja muuttaneet velkakeskustelua. Lisäksi keskusteluun ovat vaikuttaneet eduskuntavaalit, joista mainittakoon erityisesti kevään 2023 vaalit.

Tutkielman johtopäätöksissä todetaan, että suomalainen velkakeskustelu on ennen kaikkea poliittista. Se on sekoitus yhteiskunnallisten vaikuttajien näkökulmia, jotka nivoutuvat yhteen journalistisen median tuotoksena. Keskusteluun osallistuvien toimijoiden roolit sitovat keskustelun pysymään aloillaan, eikä keskustelussa siksi ole juurikaan kuultu uusia avauksia. Keskustelun poliittinen luonne ja erityisesti puoluepolitiikan vahva läsnäolo on luonut keskusteluun opportunistisen kehyksen, jossa velkaantumisesta keskustellaan merkittävästi hyötynäkökulmasta käsin. Tähän viittaa tutkimuksen tulos, jossa velkaantumista vastustetaan paljon, mutta sen korjaamiseksi esitetään vähän konkreettisia toimenpiteitä. Tutkimusjaksolla velkaantumisesta on tullut politiikan ongelma numero yksi ja asia, johon eri osapuolet ovat ikään kuin pakotettuja ottamaan kantaa. Velkaantumista vastustus on niin ikään kasvanut läpi tutkimusjakson.

Aihepiiriin liittyvässä jatkotutkimuksessa kehotan rajaamaan tarkastelua tiettyyn ajanjaksoon, tapahtumaan tai keskustelun osapuoleen. Tutkimusta voidaan kohdentaa esimerkiksi koronapandemiaan, eduskuntavaaleihin tai valtiovarainministeriöön organisaationa. Samaa aihetta voi lähestyä myös valitsemalla aineistoksi uutismedian sijasta sosiaalisen median ja vertailemalla näitä kahta lähdettä keskenään.