Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen kulkeutuminen talousvesiverkostoon: Case Sulkava

Abstract

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt, eli PAH-yhdisteet, ovat haitta-aineita, joita ei saa esiintyä talousvedessä yli 0,1 µg/l. PAH-yhdisteitä syntyy pääosin epätäydellisessä palamisessa, ja niitä esiintyy fossiilisissa polttoaineissa. PAH-yhdisteitä pääsee luontoon pääosin ihmisen toiminnan seurauksena, kuten uuden asfaltin rakentamisessa, öljyvahingoissa ja fossiilisten polttoaineiden polttamisessa. PAH-yhdisteet ovat haitallisia ihmisille ja ympäristölle, koska ne ovat myrkyllisiä, biokertyviä, karsinogeenisiä ja mutageenisiä. PAH-yhdisteet ovat ominaisuuksiltaan heikosti vesiliukoisia, ja niiden vesiliukoisuus pienenee molekyylipainon kasvaessa. Tämän takia PAH-yhdisteet esiintyvät vesiympäristössä usein sitoutuneena orgaaniseen ainekseen tai sedimentteihin.

Tässä työssä tutkitaan PAH-yhdisteiden kulkeutumista talousvesiverkostoon. Työn tavoite on selvittää, millaisia yhdisteitä PAH-yhdisteet ovat ja millä tavoin ne voivat kulkeutua talousvesiverkostoon. Lisäksi tutkitaan Sulkavan kesällä 2020 esiintyneitä kohonneita PAH-yhdisteiden pitoisuuksia.

Jos luonnossa on PAH-yhdisteitä, ne saattavat päätyä myös talousveteen esimerkiksi pilaantuneesta maaperästä. Pilaantuneesta maaperästä voi kulkeutua PAH-yhdisteitä talousvesiverkostoon etenkin verkoston muoviputkien läpi diffuusiolla. Pilaantunut maaperä voi aiheuttaa myös vesistöjen pilaantumista. Jos raakavesilähde pilaantuu, myös talousvedellä on mahdollisuus pilaantua, kun raakavettä käytetään talousveden ottamiseen. Talousveden pilaantuminen voi olla peräisin maaperän ja raakaveden pilaantumisen lisäksi verkostosta. Erityisesti bitumipinnoitteesta, jota käytetään putkien päällysteessä, on todettu liukenevan PAH-yhdisteitä talousvesiverkostoon. Liukenemisen lisäksi bitumipinnoitteen eroosio voi aiheuttaa talousveden kohonneita PAH-pitoisuuksia.

Sulkavalla esiintyi PAH-yhdisteitä talousvedessä kesällä 2020. Todennäköisesti PAH-yhdisteet olivat peräisin verkoston valurautaputkien bitumipinnoitteesta, jonka liukeneminen ja eroosio olivat nostaneet talousveden PAH-pitoisuudet yli sallitun rajan. Toisena mahdollisuutena Sulkavalla oli PAH-yhdisteiden kulkeutuminen maaperästä muoviputken läpi. Alueen maaperän pilaantumisen mahdollisuutta ei ole poissuljettu, joten PAH-yhdisteet olisivat voineet kulkeutua maaperästä muoviputken läpi verkostoon. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan ole todennäköinen, sillä havainnot PAH-yhdisteistä, esiintymismuoto ja esiintymisalue eivät tukeneet tätä teoriaa. Sulkavan raakavesilähteestä otetuista näytteistä ei löytynyt PAH-yhdisteitä. Jatkotoimenpiteenä suositellaan maaperän puhtauden selvittämistä, verkoston saneerausta tarpeen mukaan, sekä valvontatutkimuksen mukaista seurantaa PAH-yhdisteiden osalta.

Jotta yleisesti voidaan ennaltaehkäistä talousveden PAH-pitoisuuksia, tulee saneerata talousvesiverkostoa niin, että verkostossa ei enää käytetä bitumipinnoitteisia vesiputkia. Tämä estäisi putkista liukenevien PAH-yhdisteiden kulkeutumisen talousveteen. Lisäksi tulee varmistaa, että maaperässä ei esiinny PAH-yhdisteitä, jotta niitä ei kulkeudu talousvesiverkostoon