Taidetta, tasa-arvoa ja tietoisuutta: Monikulttuurisuus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022)

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella monikulttuurisuutta ja sen käsittelyä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Tutkimus kiteytyi tutkimuskysymyksiin monikulttuurisuudesta ja moninaisuudesta tuotetusta puheesta, sekä monikulttuurisen kasvatuksen toteuttamisesta ja asemointien tuottamisesta eri kulttuurien välille Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa.

Taustateorian mukaan suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on tärkeää, että lapsia opetetaan toimimaan globalisoituvassa maailmassa ja tietämään eri kulttuureista. Kuitenkin suomalaisuus nousee usein normiksi, koska myös varhaiskasvatus on osa suomalaista yhteiskuntaa. Yksi varhaiskasvatusta Suomessa ohjaava institutionaalinen ohje on Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, jossa voi siis jäädä puuttumaan tiettyjä näkökulmia suomalaisuuden korostamisen kustannuksella. Itäkare on aiemmin tarkastellut katsomuskasvatusta kriittisen diskurssianalyysin kautta Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Myös hän löysi suomalaisuuden normalisointiin viittaavaa puhetta asiakirjasta. Itäkareen tutkimus on toiminut inspiraationa tälle tutkimukselle. Lisäksi tutkimuksen kategorioiden luomiseen on vaikuttanut Schachnerin ym. tutkimus suhtautumistavoista monikulttuurisuuteen luokkahuoneessa.

Tämän tutkimuksen aineistona toimi siis varhaiskasvatuksen kannalta keskeinen asiakirja, Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Tutkimustapana oli kriittinen diskurssianalyysi. Tarkensin aineistoa tutkimuksen tarpeita vastaavilla lyhennetyillä hakusanoilla, viitaten esimerkiksi kulttuuriin ja moninaisuuteen. Hakusanoja lyhennettiin, jotta kaikki sanamuodot tulisivat mukaan tutkimukseen. Paikannettuani kaikki osuvat hakusanat, otin tutkimukseen mukaan niitä ympäröivän kontekstin Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista; muutamat sanaa ympäröivät kappaleet ja lauseet. Tämän jälkeen lähdin tarkastelemaan ja analysoimaan noita kohtia Varhaiskasvatussuunnitelman perusteista kriittisen diskurssianalyysin kautta.

Aineiston analysoinnin perusteella tutkimukseeni syntyi kolme pääkategoriaa: Kriittinen tietoisuus, Tasa-arvoisuus ja inkluusio sekä Perintö ja interkulturaalinen oppiminen. Kriittiseen tietoisuuteen kuuluu ajatus maailman tarkastelusta kokonaisvaltaisesti ja kyseenalaistavasti eli kriittisen näkökulman kautta. Siinä kuitenkin korostuvat aikuiset toimijoina lasten voimaannuttamisen sijaan. Tasa-arvoisuudessa ja inkluusiossa pyritään yhdenvertaisuuden ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseen aktiivisten toimien kautta. Siinä esiintyy kuitenkin suomalaisuuden korostamista normina ja parhaana muiden kulttuurien kustannuksella. Perinnössä ja interkulturaalisessa oppimisessa lapsille opetetaan sekä heidän omasta että muista kulttuureista, sekä miten toimia globaalissa maailmassa. Kuva kulttuurista voi kuitenkin muodostua tässä kategoriassa yksinkertaistetuksi ja vain piirteidensä summaksi syvemmän tarkastelun sijaan.