“We’re All Being Played With” : Gender Performativity, Dollness and the Illusion of Agency in Greta Gerwig’s Barbie

Abstract

Tutkielmani tarkastelee sukupuolen performatiivisuutta, naisten toimijuutta ja niiden rakentumista Barbie nukkejen avulla Greta Gerwigin elokuvassa Barbie (2023). Tutkielmassa keskitytään elokuvan Barbie hahmoihin, ja kuinka he osallistuvat ihanteellisen feminiinisyyden ja naiskuvan tuottamiseen Mattelin luoman illuusion alaisina elokuvan fiktiivisessä maailmassa, Barbiemaassa. Sen lisäksi analysoin elokuvassa käytettyjä keinoja, jotka haastavat ja parodioivat patriarkaalisen ja normatiivisen kulttuurin käsityksiä sukupuolesta, seksuaalisuudesta ja naisten toimijuudesta. Tutkielmani pyrkii osoittamaan, että elokuva rinnastaa Barbie-hahmot ja patriarkaattisen järjestelmän alistamat naiset: elokuva pohtii, millaisia mahdollisuuksia heillä on aktiiviseen toimijuuteen ja vallassaolevien käsitysten ja ihanteiden kumoamiseen.

Barbie-nuken on katsottu edustavan suppeaa ja ihanteellista naiskuvaa ja naiskehoa. Toisaalta Barbie on nähty monitulkintaisena ja muuntautuvana hahmona sen nukkeuden ja muovisuuden vuoksi. Käytän näitä ristiriitaisia merkityksiä tutkielmani analyysissä, ja rinnastan ne Judith Butlerin teoriaan sukupuolen performatiivisuudesta. Butlerin teoriassa sukupuoli ymmärretään diskursiivisena konstruktiona, jota yksilö luo kehollisesti tuotettujen ja toistettujen tekojen kautta. Sukupuolen performoimisen mahdollisuudet ovat samanaikaisesti vallassaolevien normien ja ihanteiden määrittelemiä ja sääntelemiä, mutta niiden haastamiseen ja syrjäyttämiseen voidaan kuitenkin Butlerin mukaan käyttää mm. parodiaa.

Tutkielman tavoitteena on osoittaa, miten elokuvan Barbie-hahmot osallistuvat mahdottomien naisihanteiden luomiseen oman Barbie-performatiivisuutensa avulla, ja miten he tällä tavoin rajoittavat samanaikaisesti Barbie-nukeilla leikkivien tyttöjen toimijuutta. Barbiet ovat myös itse Barbiemaassa passiivisia ja alistettuja hahmoja, joita Mattel hallinnoi toimijuuden illuusion avulla. Barbiemaa kuvataan elokuvassa täydellisenä, mutta tutkielmani osoittaa Barbien elämän siellä olevan kontrolloitua, rajoitettua ja epävakaata. Elokuvan päähahmon, Stereotyyppisen Barbien, hahmokehityksen ja nukkeuden sekä elokuvassa kuvattujen parodisten ja satiiristen keinojen kautta väitän elokuvan yhtäältä tuovan esiin normatiivisia ja essentialistisia käsityksiä sukupuolesta ja seksuaalisuudesta, mutta toisaalta haastavan niitä feministisen vastakertomuksen avulla.