Työuupumuksesta työelämään: Asiantuntijoiden kertomuksia työyhteisön viestimästä sosiaalisesta tuesta työuupumuksesta toipumisen polulla
Lyytinen, Rosanna (2024)
Lyytinen, Rosanna
2024
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404213989
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404213989
Tiivistelmä
Tietotyötä tekevät asiantuntijat kohtaavat nykyisessä työelämässä monia vaatimuksia ja muutospaineita. Moni asiantuntijoista työuupuukin työssään, jää sairauslomalle ja palaa jossain vaiheessa takaisin samaan työyhteisöön. Työuupumuksen aiheuttajia, kehittymistä ja ehkäisyä on tutkittu paljon, mutta vähemmän huomiota on kiinnitetty siihen, mitä tapahtuu yksilön ja työyhteisön jäsenten välillä, kun työntekijä on jo uupunut. Työuupumuksesta toipuminen on usein pitkä ja monitahoinen prosessi, joka voi epäonnistuessaan johtaa muun muassa työntekijän uudelleen työuupumiseen tai henkilön irtisanoutumiseen. Toipumisprosessin aikana yksilön itse tekemien toimien lisäksi työyhteisöstä kumpuavalla tuella on merkitystä. Supportiivisen viestinnän eli toisilta ihmisiltä haetun, saadun ja vastaanotetun tuen on havaittu suojaavan työuupumukselta ja auttavan myös työuupumuksesta toipumisessa. Tutkimusta siitä, millaisesta työyhteisön supportiivisesta viestinnästä voi olla apua toipuvalle, ei ole kuitenkaan tiedettävästi tehty.
Tutkielmani tarkoituksena oli syventää ymmärrystä tietotyötä tekevien asiantuntijoiden työuupumuksesta toipumisen prosessista, jota tarkastellaan heidän omasta näkökulmastaan. Keskiössä olivat erityisesti kokemukset työyhteisön supportiivisesta viestinnästä. Tutkimusongelmana oli se, millaisia toipumiskertomuksia työyhteisön supportiivisen viestinnän merkityksestä tieto- ja asiantuntijatyön tekijöille työuupumuksen ajalta muodostuu.
Toteutin tutkimuksen kerronnallisella tutkimusotteella. Aineisto koostui kahdeksan työuupumuksen kokeneen tietotyötä tekevän asiantuntijan kertomushaastattelusta. Kertomukset analysoin kerronnallisen tutkimusotteen narratiivisella analyysilla ja juonianalyysilla.
Aineistosta löytyi kolme tyyppitarinaa – vahingollinen, ristiriitainen ja myönteinen – jotka kuvaavat työyhteisön supportiivisen viestinnän merkitystä toipumisprosessissa. Aineistosta nousi myös yhdeksän ajallista käännekohtaa, joita pidettiin työyhteisön supportiivisen viestinnän kannalta merkityksellisinä. Käännekohtiin liitettiin erilaisia sosiaalisen tuen ilmaisutapoja. Tutkielma tarjoaa tarvittua lisätietoa työuupumuksen kohdanneiden tukemiseen organisaatioissa ja lisää ymmärrystä supportiivisen viestinnän merkityksestä toipumisessa. Lisäksi tulokset avaavat uusia näkökulmia työuupumuksen tutkimukseen.
Tutkielmani tarkoituksena oli syventää ymmärrystä tietotyötä tekevien asiantuntijoiden työuupumuksesta toipumisen prosessista, jota tarkastellaan heidän omasta näkökulmastaan. Keskiössä olivat erityisesti kokemukset työyhteisön supportiivisesta viestinnästä. Tutkimusongelmana oli se, millaisia toipumiskertomuksia työyhteisön supportiivisen viestinnän merkityksestä tieto- ja asiantuntijatyön tekijöille työuupumuksen ajalta muodostuu.
Toteutin tutkimuksen kerronnallisella tutkimusotteella. Aineisto koostui kahdeksan työuupumuksen kokeneen tietotyötä tekevän asiantuntijan kertomushaastattelusta. Kertomukset analysoin kerronnallisen tutkimusotteen narratiivisella analyysilla ja juonianalyysilla.
Aineistosta löytyi kolme tyyppitarinaa – vahingollinen, ristiriitainen ja myönteinen – jotka kuvaavat työyhteisön supportiivisen viestinnän merkitystä toipumisprosessissa. Aineistosta nousi myös yhdeksän ajallista käännekohtaa, joita pidettiin työyhteisön supportiivisen viestinnän kannalta merkityksellisinä. Käännekohtiin liitettiin erilaisia sosiaalisen tuen ilmaisutapoja. Tutkielma tarjoaa tarvittua lisätietoa työuupumuksen kohdanneiden tukemiseen organisaatioissa ja lisää ymmärrystä supportiivisen viestinnän merkityksestä toipumisessa. Lisäksi tulokset avaavat uusia näkökulmia työuupumuksen tutkimukseen.