Suunnitteluvalinnoilla tietoista vuorovaikutusta: Käyttäjäkokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelun keinot digitaalisen hyvinvoinnin tukemisessa

Abstract

Sosiaalisen median palveluita tuottavat yritykset hyödyntävät palveluiden suunnittelussa monenlaisia käyttäjäkokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelun periaatteita, joilla ne pyrkivät vangitsemaan palveluita käyttävien ihmisten huomion. Mikäli yritys onnistuu tässä tarpeeksi tehokkaasti, voi se johtaa liialliseen sosiaalisen median käyttöön ja jopa riippuvuuteen sekä muihin palveluiden käyttäjien terveydelle haitallisiin seurauksiin. Tällöin voidaan puhua yksilön digitaalisen hyvinvoinnin heikkenemisestä. Digitaalinen hyvinvointi on viime vuosina kuitenkin vahvistanut asemaansa hyvinvoinnin tärkeänä osa-alueena, ja erilaisia sitä tukevia interventioita on alettu kehittää.

Tämän tutkielman tavoitteena on kirjallisuuskatsauksen avulla selvittää, millaisilla käyttäjäkokemus- ja käyttöliittymäsuunnittelun keinoilla sosiaalisen median palvelun ja sitä käyttävän yksilön välisen vuorovaikutuksen tarkoituksellisuutta voidaan tukea. Tarkoituksena on myös tutkia sitä, ketkä tällaisista interventioista voisivat hyötyä eniten. Lähteet ovat pääasiassa tieteellisiä artikkeleita ja tutkimuksia. Alan nopean kehittymisen vuoksi lähteet ovat pääosin sellaisia, jotka on julkaistu viimeisen 5-10 vuoden sisällä.

Tutkielman tuloksena kirjallisuudesta löydetyt interventiokeinot jaetaan ajankulun tiedostamista kasvattaviin, tavoitteellista käyttäytymistä edistäviin, palveluihin pääsyä kontrolloiviin sekä sisällön kuluttamisen hallinnan keinoihin. Riski sosiaalisen median riippuvuudelle havaitaan olevan suurin sisäänpäinsuuntautuneilla, matalan tunnollisuusasteen, heikon itsesäätelykyvyn ja rajoittuneen avoimuuden uusille kokemuksille omaavilla henkilöillä, joten tämän ryhmän voidaan ajatella hyötyvän interventioista todennäköisesti eniten. Tutkielma paljastaa kuitenkin, että interventiot vaativat toimiakseen yksilöltä aloitteellisuutta sekä kykyä tunnistaa oman digitaalisen hyvinvointinsa tila. Tulevaisuuden haaste onkin, miten interventioiden pariin onnistutaan saattamaan epämotivoituneet tai heikon oman toiminnan reflektointikyvyn omaavat henkilöt. Jatkossa tulisi myös pohtia, millaisia liiketoimintamalleja sosiaalisen median palveluita tuottavat yritykset voisivat hyödyntää, jotta he voisivat sitouttaa käyttäjiä ilman, että näiden hyvinvointi kärsisi.