”Joillekin hän ei koskaan ole tarpeeksi suomalainen” : Vanhempien näkemyksiä kansainvälisesti adoptoitujen nuorten arkielämän onnistumisista ja haasteista

Abstract

Tämän tutkielman tavoite on tarkastella kansainvälisesti adoptoitujen nuorten vanhempien kirjoittamia kuvauksia nuorten arkielämän onnistumisista ja haasteista sekä näiden vaikutusta nuorten arkielämään. Tutkielman teoreettisina viitekehyksinä esitellään kansainvälistä adoptiota, nuoruutta elämänvaiheena sekä arkielämän tutkimusta. Nuoruus on identiteetin näkökulmasta tärkeä ajanjakso. Adoptoitu saattaa nuoruuden aikana pohtia aiempaa enemmän taustaansa ja tämä voi näkyä nuoren arkielämässä eri tavoin. Arkielämä kattaa konkreettisen päivittäisen toiminnan, kuten arkirutiinien, lisäksi sosiaaliset suhteet, instituutioiden rakenteet ja yhteiskunnallisen tason, jotka vaikuttavat kaikki toisiinsa.

Tämä pro gradu -tutkielma on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2020. Aineisto koostuu 19:stä adoptiovanhemman vastauksesta kyselyyn. Tutkielman aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineistosta nousi esiin nuorten arkielämän onnistumisia ja haasteita viiden ulottuvuuden sisällä. Etenin tarkastelussa mikro- eli yksilötasolta konkreettisesta arkielämästä ja nuoren sisäisistä tekijöistä laajemmin nuoren läheisiin ihmissuhteisiin ja mesotasolle institutionaalisiin paikkoihin, josta etenin lopulta yhteiskunnalliselle eli makrotasolle. Vanhempien kirjoituksista viideksi nuoren arkielämän ulottuvuudeksi osoittautuivat konkreettinen arkielämä, nuoren sisäisten tekijöiden vaikutus arkielämään, sosiaaliset suhteet, institutionaaliset paikat sekä yhteiskunnallinen ulottuvuus.

Tutkielmassa nuoren onnistumisiksi konkreettisen arkielämän ulottuvuudessa osoittautuivat muun muassa koulumenestys, onnistumiset harrastuksissa, oma-aloitteisuus ja itsenäisyys sekä arjen sujuvuus. Haasteita arkeen toivat muun muassa koulunkäyntivaikeudet ja uuden kielen opettelu. Nuoren sisäisten tekijöiden osalta onnistumiseksi nousi esimerkiksi avoin suhtautuminen adoptioon. Haasteita arkeen toivat huono itsetunto, varhaislapsuuden traumaattiset kokemukset ja kiintymyssuhdehäiriö. Arkielämässä onnistumisia sosiaalisten suhteiden ulottuvuudessa toivat läheiset suhteet perheeseen, kyky muodostaa ja ylläpitää ystävyyssuhteita sekä vertaistuki. Harrastuksilla oli suuri merkitys ystävyyssuhteiden muodostumiselle. Haasteita arkielämään sosiaalisten suhteiden ulottuvuudessa toivat muun muassa kiintymyssuhdehäiriön vaikutus, kaveritaitojen puute ja vaikeudet muodostaa ja ylläpitää ystävyyssuhteita.

Adoptioperheet käyttävät samoja institutionaalisia palveluja kuin muut perheet. Onnistumiseksi nuoren arkielämän institutionaalisessa ulottuvuudessa osoittautui esimerkiksi koulun henkilökunnalta saatu, nuoren tarpeita vastaava tuki. Tutkielman tulokset osoittavat, että kansainvälisesti adoptoitujen nuorten arkielämään haasteita toivat riittämätön institutionaalinen tuki, kuten adoptioerityisen tuen puute ja vaikeudet saada nuorelle apua.

Tutkimustuloksissa merkittäväksi teemaksi nousi nuorten kokema rasismi arkielämässä. Rasismi näyttäytyi arkielämää haastavana tekijänä. Rasistisia ja syrjiviä käytäntöjä nuoren arkielämässä ilmenee muiden ihmisten taholta sekä instituutioissa ja yhteiskunnan tasolla, joissa rasismi voi olla avointa tai piilorasismia. Tutkielma osoittaa, että kaikki arkielämän ulottuvuudet ovat yhteydessä ja vuorovaikutuksessa toisiinsa. Kaikkiin arkielämän ulottuvuuksiin kietoutuu nuoren mahdollisuus joutua kokemaan rasismia, joka näyttäytyy merkittävänä nuoren arkielämän haasteena.

Tutkielman tuloksista on pääteltävissä, että kansainvälisesti adoptoitujen nuorten hyvinvointiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Instituutioiden ammattilaisten on saatava koulutusta adoptiotaustan vaikutuksesta nuoruuteen, jotta adoptioerityistä tukea olisi saatavilla. Kansainvälisesti adoptoidut joutuvat kohtaamaan avointa sekä piilotettua rasismia arkielämän eri ulottuvuuksilla. Instituutioiden rakenteissa ja yhteiskunnallisilla tasoilla oleva rasismi vaikuttaa moniulotteisesti nuorten mahdollisuuksiin osallistua ja kiinnittyä yhteiskuntaan tasavertaisesti. Nuorilla täytyy olla tasavertaisia mahdollisuuksia arkielämän eri osa-alueilla taustastaan riippumatta.

This Master’s Thesis aims is to examine the successes and challenges and their impact on young people’s everyday lives based on the written descriptions of the parents of internationally adopted youth. The theoretical frameworks of this Master’s Thesis are intercountry adoption, youth as a phase of life as well as the research of everyday life. Youth is a remarkable period from the perspective of identity. During youth, an adopted person may reflect more on his or her background and this can affect a young person's everyday life in different ways. Everyday life covers concrete daily activities such as daily routines as well as social relationships, institutional structures and the level of the society which all affect one another.

This Master’s Thesis is a qualitative research. The research data was collected with an electronic questionnaire in the spring of 2020. The data consists of 19 adoption parents’ responses to the questionnaire. The data has been analysed with inductive content analysis. The successes and challenges of young people’s everyday lives were highlighted from the data in five dimensions. In this study, I proceeded from the micro i.e. individual level, from the concrete everyday life and internal factors of the young adoptees to young people’s close relationships and to meso level to institutional places, from which I eventually proceeded to the societal i.e. macro level. According to the parents' writings, the five dimensions of the young people’s everyday life proved to be concrete everyday life, the impact of youth’s internal factors on everyday life, social relationships, institutional places and the dimension of society.

Young people’s successes in the dimension of concrete everyday life included success at school, success in hobbies, initiative and independence, as well as the fluency of everyday life. Challenges to everyday life were difficulties in schooling and learning a new language, among other things. In the dimension of young people’s internal factors, for example, an open approach to adoption turned out to be a success. Low self-esteem, traumatic experiences in early childhood and attachment disorder brought challenges to everyday life. Close relationships with the family, the ability to form and maintain friendships and peer support brought successes in everyday life in the dimension of social relationships. Hobbies had a major role in forming friendships. Challenges to everyday life in the dimension of social relationships were the impact of attachment disorder, lack of friendship skills and difficulties in forming and maintaining friendships, among other things.

Adoption families use the same institutional services as other families. The successes of the youths’ everyday life in the dimension of the institutional places proved to be for example support provided by the school staff and which met the needs of the young person. The results indicate that inadequate institutional support such as a shortage of special support for adoption and difficulties in getting help for a young person brought challenges to the everyday lives of internationally adopted youth.

In the results, everyday racism experienced by young people became a significant theme. Racism appeared to be a challenging factor in everyday life. Racist and discriminatory practices in young people's daily lives appear from other people as well as institutions and at the level of society where racism can be open or covert racism. The research shows that all dimensions of everyday life are connected and interacting with each other. All dimensions of everyday life are intertwined with the young person's chance of having to experience racism, which appears to be a significant challenge in the young person's everyday life.

The results of the thesis suggest that more attention needs to be paid to the well-being of internationally adopted young people. Institutional professionals must receive education on the impact of adoption background on youth in order to have access to specific support for adoption. Internationally adopted young people have to face open and covert racism in different dimensions of everyday life. Racism in institutional structures and at the level of society has a multidimensional effect on young people’s opportunities to participate and engage in society on an equal basis. Young people must have equal opportunities in different aspects of everyday life, regardless of their background.