Viherkatot kaupunkien ympäristövaikutusten hallinnassa
Surakka, Aada (2024)
Surakka, Aada
2024
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404193920
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404193920
Tiivistelmä
Kaupungistuminen ja maankäytön muutokset vaikuttavat haitallisesti kaupunkiympäristöön sekä luontoon. Tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä on erilaisia haitallisia ympäristövaikutuksia, kuten ilmansaasteita, hulevesitulvia ja lämpösaarekeilmiön aiheuttamia korkeita lämpötiloja. Kaupunkiluonnon ja virkistysalueiden merkitys sekä tietoisuus haitallisista ympäristövaikutuksista on kuitenkin lisääntynyt. Viherkatot eli kasvillisuudella peitetyt rakennusten katot ovat yksi keino lisätä kaupunkivihreän eli kasvipeitteisten pintojen määrää kaupungeissa. Kattokasvillisuuden avulla voidaan esimerkiksi ehkäistä kaupunkitulvia, edistää energiatehokkuutta sekä parantaa kaupunkien ilmanlaatua. Viherkatot vaikuttavat positiivisesti myös hyvinvointiin. Maailmalla kattokasvillisuus on yleistynyt jatkuvasti, ja sen määrä kasvaa vähitellen myös Suomessa.
Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli tutkia viherkattojen mahdollisuuksia kaupunkiympäristön haitallisten ympäristövaikutuksien hallinnassa ja vähentämisessä. Työssä tutkittiin myös kansainvälistä viherkattorakentamista, viherkattojen soveltuvuutta suomalaisiin kaupunkeihin sekä mahdollisuuksia ja haasteita viherkattojen yleistymiseen liittyen. Työ on tehty kirjallisuustutkimuksena. Lähdeaineistona on käytetty pääosin suomalaisia suunnittelu- ja rakennusohjeita, kansainvälisiä tutkimuksia, ajankohtaisia uutisia sekä aiheeseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita.
Kandidaatintyössä perehdytään viherkattorakenteeseen, erilaisiin viherkattotyyppeihin ja niiden ominaisuuksiin, viherkattojen ympäristövaikutuksiin sekä viherkattoihin Suomessa ja maailmalla. Työssä pyrittiin selvittämään viherkattojen ympäristöhyötyjä ja niiden vaikutusta kaupunkiympäristön laatuun ja monimuotoisuuteen. Työssä on esitetty myös laskelmia sidotun hiilidioksidin ja ilmansaasteiden sekä säästetyn energian määrästä.
Viherkatoilla on positiivinen vaikutus kaupunkiympäristöön. Kandidaatintyössä esitellyissä, viherkattoja käsittelevissä tutkimuksissa oli kaikissa yhteneviä johtopäätelmiä viherkattojen hyödyllisyydestä sekä tarpeellisuudesta. Merkittävimmät viherkattojen ympäristöhyödyt liittyivät ilman viilentämiseen, hulevesien hallintaan sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Viherkatot sitoivat lisäksi ilmansaasteita sekä hiilidioksidia. Eristämättömissä tai huonosti eristetyissä rakennuksissa viherkatto vaikutti merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Viherkaton kasvillisuustyyppi sekä kasvualustan laatu vaikuttivat oleellisesti viherkaton toiminnallisuuteen.
Suurin hyöty viherkatoista saavutettiin, kun kattokasvillisuuden peittämä pinta-ala oli mahdollisimman suuri. Laajamittaisten ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi viherkattojen määrää tulisi siis lisätä. Kandidaatintyössä käsitellyissä tutkimuksissa viherkattoja oli tutkittu eri puolilla maailmaa, ja tutkimusvertailun perusteella viherkatot soveltuivat monipuolisesti erilaisiin ilmastoihin. Kasvillisuus, kasvualusta ja kasvillisuuden vaatimat alusrakenteet voidaan toteuttaa monella eri tavalla, joten viherkattoja voidaan hyödyntää monenlaisissa rakennuksissa. Tulevaisuudessa viherkattojen rakentamisen voidaan arvioida lisääntyvän lainsäädännöllisten ja taloudellisten ohjauskeinojen, kannustimien sekä poliittisten asenteiden muutosten myötä.
Tämän kandidaatintyön tavoitteena oli tutkia viherkattojen mahdollisuuksia kaupunkiympäristön haitallisten ympäristövaikutuksien hallinnassa ja vähentämisessä. Työssä tutkittiin myös kansainvälistä viherkattorakentamista, viherkattojen soveltuvuutta suomalaisiin kaupunkeihin sekä mahdollisuuksia ja haasteita viherkattojen yleistymiseen liittyen. Työ on tehty kirjallisuustutkimuksena. Lähdeaineistona on käytetty pääosin suomalaisia suunnittelu- ja rakennusohjeita, kansainvälisiä tutkimuksia, ajankohtaisia uutisia sekä aiheeseen liittyviä tieteellisiä artikkeleita.
Kandidaatintyössä perehdytään viherkattorakenteeseen, erilaisiin viherkattotyyppeihin ja niiden ominaisuuksiin, viherkattojen ympäristövaikutuksiin sekä viherkattoihin Suomessa ja maailmalla. Työssä pyrittiin selvittämään viherkattojen ympäristöhyötyjä ja niiden vaikutusta kaupunkiympäristön laatuun ja monimuotoisuuteen. Työssä on esitetty myös laskelmia sidotun hiilidioksidin ja ilmansaasteiden sekä säästetyn energian määrästä.
Viherkatoilla on positiivinen vaikutus kaupunkiympäristöön. Kandidaatintyössä esitellyissä, viherkattoja käsittelevissä tutkimuksissa oli kaikissa yhteneviä johtopäätelmiä viherkattojen hyödyllisyydestä sekä tarpeellisuudesta. Merkittävimmät viherkattojen ympäristöhyödyt liittyivät ilman viilentämiseen, hulevesien hallintaan sekä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen. Viherkatot sitoivat lisäksi ilmansaasteita sekä hiilidioksidia. Eristämättömissä tai huonosti eristetyissä rakennuksissa viherkatto vaikutti merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Viherkaton kasvillisuustyyppi sekä kasvualustan laatu vaikuttivat oleellisesti viherkaton toiminnallisuuteen.
Suurin hyöty viherkatoista saavutettiin, kun kattokasvillisuuden peittämä pinta-ala oli mahdollisimman suuri. Laajamittaisten ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi viherkattojen määrää tulisi siis lisätä. Kandidaatintyössä käsitellyissä tutkimuksissa viherkattoja oli tutkittu eri puolilla maailmaa, ja tutkimusvertailun perusteella viherkatot soveltuivat monipuolisesti erilaisiin ilmastoihin. Kasvillisuus, kasvualusta ja kasvillisuuden vaatimat alusrakenteet voidaan toteuttaa monella eri tavalla, joten viherkattoja voidaan hyödyntää monenlaisissa rakennuksissa. Tulevaisuudessa viherkattojen rakentamisen voidaan arvioida lisääntyvän lainsäädännöllisten ja taloudellisten ohjauskeinojen, kannustimien sekä poliittisten asenteiden muutosten myötä.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]