John Rawlsin käsitys reilusta sotilaallisesta värväyksestä
Korpinen, Tuukka (2024)
Korpinen, Tuukka
2024
Filosofian kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Philosophy
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404193909
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404193909
Tiivistelmä
Tutkin John Rawlsin poliittisen filosofian käsitystä oikeudenmukaisuudesta koskien sotilaallisen värväyksen kysymystä liberaalissa yhteiskunnassa. Ymmärrän tutkielmassa oikeudenmukaisuuden Rawlsin oikeudenmukaisuusperiaatteiden ja kansojen oikeuden näkökulmasta. Olen jakanut tutkielman viiteen päälukuun, joista ensimmäisessä taustoitan Rawlsin henkilöhistoriaa ja suhdetta värväykseen. Toisessa luvussa esittelen Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian perusteet, sitä ohjaavat tulkinnalliset periaatteet ja oikeudenmukaisen ulkopolitiikan perusteet. Kolmannessa luvussa esittelen Rawlsin lakiehdotuksen Yhdysvaltojen asevelvollisuuslaiksi ja osoitan sen sisältämät puutteet. Neljännessä luvussa käsittelen vapaaehtoista värväystä, kykyperusteisesta valikoivaa värväystä ja yleistä värväystä koskevien mallien etuja ja puutteita. Viidennessä pääluvussa kokoan yhteen havaintoni ja pohdin värväysjärjestelmien uudistamista käytännössä.
Hyödynnän argumenttieni tueksi John Rawlsin teoksia ja hänen henkilöhistoriaansa koskevia artikkeleita. Rawlsin negatiivista asennetta vapaaehtoista ammattiarmeijaa kohtaan tulkitsen hyödyntäen Immanuel Kantin teosta Ikuiseen rauhaan ja Mikko Räkköläisen artikkelia koskien sotilaallisen toiminnan historiaa. Vertailevana aineistona hyödynnän Rawlsin lakiehdotuksesta kehittämääni mukaelmaa ja Mathias Sagdahlin teoriaa reilusta värväyksestä.
Osoitan esimerkein, miten Rawlsin 1966 julkaistu ehdotus Yhdysvaltojen asevelvollisuuslaiksi on hyvistä puolistaan huolimatta syvästi epäoikeudenmukainen. Puolustan täysin vapaaehtoista värväystä sitä kohtaan esitetyltä kritiikiltä samalla painottaen, että Rawlsin käsitys reiluudesta ottaa vakavasti taloudellisen painostuksen suhteessa perusvapauksiin. Esitän Mathias Sagdahlin kehittämän värväysmallin tekevän virheen perustellessaan kykyperusteista värväystä positiivisella erityiskohtelulla. Yksi tutkielman päälöydöksistä on, että vain osaa täysivaltaisista kansalaisista koskeva asevelvollisuus on ristiriidassa Rawlsin reiluuskäsityksen kanssa.
Ongelmien ratkaisuksi esitän värväystä koskevien epäreilujen käytäntöjen purkamista. Purkamista tulisi tulkintani mukaan tehdä mahdollisimman paljon ja säännöllisesti. Järjestelmän uudistamisen laiminlyönti on epäoikeudenmukaisempaa, kuin pienetkin edistysaskeleet. Oikeudenmukaisessa järjestelmässä asepalvelus on kaikille vapaaehtoinen tai siitä seuraavat perusvapauksien rajoitukset ulottuvat kaikkiin täysivaltaisiin. Tulkintani mukaan Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria suhtautuu positiivisesti vähemmän perusvapauksia rajoittaviin palvelusmuotoihin niin pitkään kun niihin on kaikille vapaa pääsy.
Hyödynnän argumenttieni tueksi John Rawlsin teoksia ja hänen henkilöhistoriaansa koskevia artikkeleita. Rawlsin negatiivista asennetta vapaaehtoista ammattiarmeijaa kohtaan tulkitsen hyödyntäen Immanuel Kantin teosta Ikuiseen rauhaan ja Mikko Räkköläisen artikkelia koskien sotilaallisen toiminnan historiaa. Vertailevana aineistona hyödynnän Rawlsin lakiehdotuksesta kehittämääni mukaelmaa ja Mathias Sagdahlin teoriaa reilusta värväyksestä.
Osoitan esimerkein, miten Rawlsin 1966 julkaistu ehdotus Yhdysvaltojen asevelvollisuuslaiksi on hyvistä puolistaan huolimatta syvästi epäoikeudenmukainen. Puolustan täysin vapaaehtoista värväystä sitä kohtaan esitetyltä kritiikiltä samalla painottaen, että Rawlsin käsitys reiluudesta ottaa vakavasti taloudellisen painostuksen suhteessa perusvapauksiin. Esitän Mathias Sagdahlin kehittämän värväysmallin tekevän virheen perustellessaan kykyperusteista värväystä positiivisella erityiskohtelulla. Yksi tutkielman päälöydöksistä on, että vain osaa täysivaltaisista kansalaisista koskeva asevelvollisuus on ristiriidassa Rawlsin reiluuskäsityksen kanssa.
Ongelmien ratkaisuksi esitän värväystä koskevien epäreilujen käytäntöjen purkamista. Purkamista tulisi tulkintani mukaan tehdä mahdollisimman paljon ja säännöllisesti. Järjestelmän uudistamisen laiminlyönti on epäoikeudenmukaisempaa, kuin pienetkin edistysaskeleet. Oikeudenmukaisessa järjestelmässä asepalvelus on kaikille vapaaehtoinen tai siitä seuraavat perusvapauksien rajoitukset ulottuvat kaikkiin täysivaltaisiin. Tulkintani mukaan Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria suhtautuu positiivisesti vähemmän perusvapauksia rajoittaviin palvelusmuotoihin niin pitkään kun niihin on kaikille vapaa pääsy.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [10645]
