"Mistä löydän sijaisen?" : Varhaiskasvatuksen apulaisjohtajien kokemuksia päivittäisistä sijaisjärjestelyistä

Abstract

Varhaiskasvatuksen arjessa sijaisjärjestelyt ovat päivittäisiä, ja ne ovat päiväkodin johtotiimien vastuulla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia kokemuksia varhaiskasvatuksen apulaisjohtajilla on arjen päivittäisistä sijaisjärjestelyistä sekä miten ne käytännössä toteutuvat. Sen lisäksi selvitettiin päiväkodissa työskentelevien varahenkilöiden merkitystä osana sijaisjärjestelyjä. Varhaiskasvatuksen varahenkilö on melko tuntematon käsite tutkimuskirjallisuudessa sekä alan tutkimuksissa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan tutkimukselliseen aukkoon varahenkilön tehtävänkuvasta ja hänen positiostaan sijaisjärjestelyissä varhaiskasvatusyksiköiden apulaisjohtajien kuvailemien kokemusten kautta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka lähestymistapana on fenomenologia. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin eliittiotannan mukaan varhaiskasvatuksen apulaisjohtajille lokakuussa 2023. Aineiston analyysi tehtiin kaksivaiheisesti käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä sekä narratiivista ydinkertomusta. Tutkimustulokset osoittavat, että sijaisjärjestelyt ovat apulaisjohtajien päivittäiseen arkeen kokonaisvaltaisesti vaikuttava työtehtävä, johon liittyy monenlaista osaamista sekä erilaisten tehtävien hallintaa. Sijaisjärjestelyt ovat osa päivittäisjohtamista, joka on kyseisen otannan apulaisjohtajien ydintehtäviä. Kokemusten perusteella sijaisjärjestelyissä korostuvat työtehtävän monimuotoisuus, vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen hallinta sekä johtaminen. Varahenkilöiden merkitys arjen sijaisjärjestelyissä on suuri. Apulaisjohtajien kokemusten mukaan tuttu ja turvallinen aikuinen ryhmässä vähentää työn kuormittavuutta niin yksilö- kuin työyhteisötasolla sekä mahdollistaa joustavia toimia sijaisjärjestelyissä. Tutkimustulosten mukaan apulaisjohtajat kokivat sijaisjärjestelyjen olevan kuormittava tekijä heidän työhyvinvoinnissaan. Sijaisjärjestelyistä koostettu ydinkertomus, huolipuhe, osoittaa tämän yksittäisen työtehtävän pirstaleisuuden ja pitkäkestoisuuden, mikä vaatii monialaista osaamista työtehtävän ympärillä sekä hyviä johtamistaitoja. Työhyvinvoinnin näkökulmasta tehtävä aiheuttaa stressiä, mutta toisaalta päivittäisten ratkaisujen kautta työn imua, mikä näkyy sitoutumisena ja kehittämishalukkuutena apulaisjohtajan työtä kohtaan. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että varhaiskasvatuksen apulaisjohtajien sijaisjärjestelyihin liittyviä toimintamalleja tulee tarkastella, jotta näihin liittyvää tehtävänkuvaa voitaisiin selkeyttää. Apulaisjohtajien esittämät kehitysehdotukset niin varahenkilöiden kuin yhteistyötahojen näkökulmasta tulisi käydä huolellisesti läpi, koska näiden näkökulmien huomioimisen kautta voidaan vähentää työstä koettua kuormitusta sekä lisätä apulaisjohtajien työhyvinvointia. Tutkimustuloksissa korostui varahenkilöiden merkitys varhaiskasvatuksen arjessa. Jatkotutkimusehdotuksena olisi tärkeä selvittää varahenkilöiden kokemuksia työstään varhaiskasvatuksen muuttuvissa ja äkillisissä tilanteissa.