Digitalisaatio mahdollistajana ja riskitekijänä : Järjestelmäosaamisen ja jatkuvan oppimisen vaikutus työhyvinvointiin ja työn kuormittavuuteen: case-tutkimus

Abstract

Digitalisaatio on ollut viime vuosikymmeninä yksi merkittävimmistä maailmaa muokanneista muutosvoimista. Se on muuttanut myös työelämää huomattavasti, lisäten sekä kehityksen että muutoksen nopeutta eri tasoilla. Sen lisäksi että yritysten tulee pysyä digitalisaation takia markkinoiden ja toimialojen nopeassa kehityksessä mukana, kohdistuu myös yksittäisiin työntekijöihin painetta oppia uutta ja kehittää omaa osaamistaan. Työympäristöt ja työskentelytavat ovat muuttuneet uusien tietojärjestelmien ja työkalujen myötä. Tämä on tuonut mukanaan niin uusia mahdollisuuksia kuin riskejäkin työntekijöiden työhyvinvoinnin ja työn kuormittavuuden näkökulmasta.

Tässä tutkielmassa tarkastellaan digitalisaatiosta aiheutuvan järjestelmäosaamisen ja jatkuvan uuden oppimisen tarpeen vaikutuksia työntekijöiden työhyvinvoinnille ja työn kuormittavuudelle metsäalan case-yrityksessä. Tutkielman kohderyhmäksi valittiin case-yrityksessä tietyssä työroolissa olevat henkilöt, joiden työtehtäviin useat viime vuosina tehdyt järjestelmämuutokset ja -uudistukset ovat vaikuttaneet. Kyseessä on lukumäärältään yksi suurimmista yhtenäisistä ryhmistä kyseisen yrityksen sisällä. Tutkielma toteutettiin kyselytutkimuksena, jossa tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeen avulla.

Tutkielmassa tarkastellaan myös työhyvinvoinnin ja työn kuormittavuuden kannalta erilaisia mahdollisuuksia ja riskejä, jotka liittyvät jatkuvaan uuden oppimisen ja järjestelmäosaamisen kehittämisen tarpeeseen. Koska case-yrityksessä on tulossa tulevina vuosina sekä pienempiä että laajempia järjestelmämuutoksia ja -uudistuksia, pyrkii tutkielma selvittämään myös sitä, miten näiden uudistusten käyttöönottoa voitaisiin parantaa tulevaisuudessa entisestään.

Tutkimustulosten perusteella järjestelmämuutokset ja jatkuva tarve oppia uutta ovat lisänneet kuormittavuuden tunnetta, stressiä ja työn vaativuutta merkittävällä osalla vastaajista. Samalla kuitenkin useat vastaajat kokevat muutosten lisäävän motivaatiota työtä kohtaan ja digitalisaation tuomiin mahdollisuuksiin suhtaudutaan useimmiten positiivisesti. Lisääntyneestä kuormittavuudesta ja stressistä huolimatta suurin osa vastaajista arvioi nykyisen työhyvinvointinsa vähintään kohtalaiseksi, vaikka uusien järjestelmien opettelu haastaa välillä jaksamista. Digitalisaatiosta aiheutuviin ja työhyvinvointiin sekä kuormittavuuteen liittyviä negatiivisia vaikutuksia koettiin kaikissa ikäluokissa, mutta hieman vähemmän nuorempien vastaajien keskuudessa.

Merkittävimmiksi riskeiksi koettiin liiallinen informaatiotulva ja ylikuormitus, kun taas merkittävimmiksi mahdollisuuksiksi nähtiin parempi tiedonkulku ja työtehtävien tehostuminen. Vastausten perusteella jatkossa toivottaisiin vieläkin monipuolisempaa loppukäyttäjien osallistamista järjestelmämuutosten suunnitteluun sekä parempaa yksilöllisten osaamistarpeiden tunnistamista. Uusien työkalujen ja järjestelmien käyttöönotossa mieluisimmiksi koulutustavoiksi laajempien Teams-infojen sekä esitysten sijaan koettiin pienemmällä osallistujamäärällä järjestettävät yksiköiden ja tiimien sisäiset koulutukset ja pienryhmätyöskentely kollegoiden kanssa.