Konttorista kodiksi: Case-tarkastelu 1960–1970-luvun toimistotalojen muuntamisesta asuinrakennuksiksi

Abstract

Työnteon trendit ovat jatkuvassa muutoksessa, ja uusimpana trendinä on etä- ja hybridityöskentely. Tämä on osana vaikuttanut toimistorakennusten tyhjenemiseen maailmanlaajuisesti. Yksi mahdollinen ratkaisu tyhjeneville toimistorakennuksille on niiden käyttötarkoituksen muuttaminen asuinrakennuksiksi. Tämä on kestävämpi vaihtoehto, kuin purkava täydennysrakentaminen, jossa syntyy huomattavasti purkujätettä ja rakennusaikaisia päästöjä. Uuden rakennuksen parempi energiatehokkuus saattaa tehdä siitä vähäpäästöisemmän vasta vuosikymmenten kuluttua.

Muunnoissa on kuitenkin niin teknisiä kuin hyvää asuntosuunnittelua vaikeuttavia tekijöitä. Toimistorakennuksissa on tyypillisesti suurempia runkosyvyyksiä, jotka voivat aiheuttaa syviä asuntoja, joissa luonnonvalo-olosuhteet ovat heikkoja. Muunnot ovat kalliimpia toteuttaa kuin uusien asuinrakennusten rakentaminen, joten ne yleisesti sijoittuvat kaupunkien keskusta-alueille, jossa kysyntä ja siten myös hintataso on korkeammalla. Suuri vaikutus muunnon hintaan tulee rakennuksen nykyisestä kunnosta. Vanhoissa toimistorakennuksissa voi olla monia eri rakennusteknisiä ongelmia kuten haitta-aineita, kosteusvaurioita ja perustusten huono kunto.

Tässä työssä on valittu case-tarkasteluun kolme 1960–1970-luvuilla Helsinkiin rakennettua kohdetta, jotka on muutettu asuinkäyttöön 2010-luvun loppupuolella ja 2020-luvun alkupuolella. Kohteita tarkastellaan ASUTUT-tutkimusryhmän luomien asuntosuunnittelun laatutekijöiden pohjalta. Työssä keskitytään erityisesti asuntojakaumaan, sisäolosuhteisiin sekä asuntojen tilalliseen muunneltavuuteen.

Kohteissa on monentyyppisiä asuntoja ja hyvä tavan mukainen asuntojakauma toteutuukin pääosin hyvin. Sisäolosuhteet ovat osassa pienemmissä asunnoissa haasteellisia, joka johtuu siitä, että monet pienistä asunnoista avautuvat vain yhteen suuntaan ja ovat syviä. Suuremmissa asunnoissa sisäolosuhteet ovat pääosin hyviä. Positiivinen tekijä luonnonvalon saatavuuden kannalta kahdessa kohteessa oli niiden valmiiksi suuret ikkunat. Pienemmissä asunnoissa oli ongelmia myös tilallisen muunneltavuuden kanssa – yksikään kaksio tai sitä pienempi ei täyttänyt tilojen kalustettavuuden ja muunneltavuuden hyvän tavan mukaista suositusta.

Kaikissa kohteissa on kuitenkin panostettu yhteistilojen laatuun – asukkaille on tehty yhteisiä sauna- kuntoilu- ja allastiloja. Kohteissa on pyritty pitämään rakennuksen henki elossa, ja tämä onkin koettu ehkä tietynlaisena myyntivalttina, sillä ainakin kaksi kohteista on ollut aikaan merkittäviä toimistorakennuksia (Koneen pääkonttori ja Ylen pääkonttori).