Haavoittuva talous lapsiperheessä : Vanhempien taloudellinen hyvinvointi ja toimintakyky
Mäkelä, Jonna (2024)
2024
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-26
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404183794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404183794
Tiivistelmä
Tämä sosiaalityön pro gradu tutkielma käsittelee lapsiperheiden vanhempien subjektiivisesti kokemia taloudellisia haasteita perheessä taloudellisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn näkökulmasta. Tutkielma on toteutettu yhteistyössä Tampereen yliopiston Lapsuuden, nuoruuden ja perheen tutkimuskeskus PERLA:n kanssa, osana Perheen arjen pitkittäistutkimus (ARKI) –hanketta syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana.
Tutkimuksessani selvitän, millaisena vanhempien taloudellisen hyvinvoinnin kokemus näyttäytyy perheissä, joissa vanhempi kertoo kokevansa taloudellisia haasteita. Vastaan myös siihen, millaisia vaikutuksia yhteiskunnan rakenteellisilla tekijöillä, sekä yksilön omilla tiedoilla, taidoilla ja osaamisella on taloudellisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn näkökulmasta. Lisäksi jäsennän sitä, miltä vanhempien taloudellinen hyvinvointi näyttäytyy yksilön omaa vastuuta korostavan talouden aikakaudella. Tutkimuksen aineistona toimi Perheen arjen pitkittäistutkimuksen (ARKI) haastatteluaineiston osa-aineisto (n=12), joka on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin teoreettisena viitekehyksenä toimii taloudellisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn teoria, joka kytkeytyy taloussosiaalityön tutkimussuuntaukseen.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että vanhemmilla on monenlaisia tietoja, taitoja ja osaamista haastavassa taloudellisessa tilanteessa selviytyäkseen. Tiedot, taidot ja osaaminen kuitenkin näyttäytyivät jakautuvan taloudellisiin taitoihin ja pakotettuun tinkimiseen, joka oli mahdollisesti syntynyt vanhemman selviytymiskeinona taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Vanhemmilla oli pyrkimyksenä elää mahdollisimman säästeliäästi, mikä aiheutti omasta ja lasten hyvinvoinnista tinkimistä, sekä toimintamahdollisuuksien kaventumista. Taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta vanhempien mahdollisuudet asettaa tavoitteita tulevaisuuteen, välttää taloudellisia riskejä ja saavuttaa vakaata taloudellista tilannetta näyttäytyivät haastavana. Erityisesti yllättävistä talousshokeista toipuminen hankaloitti taloudellisen tilanteen kontrollia kuukausitasolla. Perheen taloustilanteiden ennustettavuus näyttäytyi lyhytkestoiselta. Yhteiskunnan rakenteellisiin ja institutionaalisiin käytäntöihin kytkeytyvät tekijät näyttäytyivät erityisesti osa-aikatöiden, sekä erilaisten taloudellisten etuuksien yhteensovittamisen mahdollisuuksina, sekä haasteina. Siirtymät vanhempainvapaiden, työn ja työttömyyden välillä olivat yleisiä vanhempien kertomissa kokemuksissa. Esille tulivat myös vanhempien osa- tai kokoaikainen työssäkäynti, joissa yhdistyivät kokemukset siitä, ettei työstä maksetulla palkalla tullut toimeen. Vanhempien kokemukset yksilön omaa vastuuta korostavan talouden ajalla näyttäytyivät vanhempien työorientoitumisena, pärjäämiseen pyrkimisenä ja omin voimin selviämisenä. Nämä tekijät kytkeytyivät yhteisöjen ja läheisverkostojen puutteeseen.
Tutkimuksessani selvitän, millaisena vanhempien taloudellisen hyvinvoinnin kokemus näyttäytyy perheissä, joissa vanhempi kertoo kokevansa taloudellisia haasteita. Vastaan myös siihen, millaisia vaikutuksia yhteiskunnan rakenteellisilla tekijöillä, sekä yksilön omilla tiedoilla, taidoilla ja osaamisella on taloudellisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn näkökulmasta. Lisäksi jäsennän sitä, miltä vanhempien taloudellinen hyvinvointi näyttäytyy yksilön omaa vastuuta korostavan talouden aikakaudella. Tutkimuksen aineistona toimi Perheen arjen pitkittäistutkimuksen (ARKI) haastatteluaineiston osa-aineisto (n=12), joka on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Analyysin teoreettisena viitekehyksenä toimii taloudellisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn teoria, joka kytkeytyy taloussosiaalityön tutkimussuuntaukseen.
Tutkimukseni tulokset osoittavat, että vanhemmilla on monenlaisia tietoja, taitoja ja osaamista haastavassa taloudellisessa tilanteessa selviytyäkseen. Tiedot, taidot ja osaaminen kuitenkin näyttäytyivät jakautuvan taloudellisiin taitoihin ja pakotettuun tinkimiseen, joka oli mahdollisesti syntynyt vanhemman selviytymiskeinona taloudellisesti tiukassa tilanteessa. Vanhemmilla oli pyrkimyksenä elää mahdollisimman säästeliäästi, mikä aiheutti omasta ja lasten hyvinvoinnista tinkimistä, sekä toimintamahdollisuuksien kaventumista. Taloudellisen hyvinvoinnin näkökulmasta vanhempien mahdollisuudet asettaa tavoitteita tulevaisuuteen, välttää taloudellisia riskejä ja saavuttaa vakaata taloudellista tilannetta näyttäytyivät haastavana. Erityisesti yllättävistä talousshokeista toipuminen hankaloitti taloudellisen tilanteen kontrollia kuukausitasolla. Perheen taloustilanteiden ennustettavuus näyttäytyi lyhytkestoiselta. Yhteiskunnan rakenteellisiin ja institutionaalisiin käytäntöihin kytkeytyvät tekijät näyttäytyivät erityisesti osa-aikatöiden, sekä erilaisten taloudellisten etuuksien yhteensovittamisen mahdollisuuksina, sekä haasteina. Siirtymät vanhempainvapaiden, työn ja työttömyyden välillä olivat yleisiä vanhempien kertomissa kokemuksissa. Esille tulivat myös vanhempien osa- tai kokoaikainen työssäkäynti, joissa yhdistyivät kokemukset siitä, ettei työstä maksetulla palkalla tullut toimeen. Vanhempien kokemukset yksilön omaa vastuuta korostavan talouden ajalla näyttäytyivät vanhempien työorientoitumisena, pärjäämiseen pyrkimisenä ja omin voimin selviämisenä. Nämä tekijät kytkeytyivät yhteisöjen ja läheisverkostojen puutteeseen.