Kestävä atriumpiha: Muunlajisten huomiointi rakennussuunnittelussa
Rautio, Anna (2024)
Rautio, Anna
2024
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404183760
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404183760
Tiivistelmä
Globaali ilmastokriisi haastaa suunnittelijoita perustelemaan valintojaan yhä tarkemmin. Luonto on pitkään toiminut inspiraation lähteenä arkkitehtuurissa, mutta sen hyödyntämistä tulisi perustella muustakin kuin ihmislähtöisestä näkökulmasta. Ihmisten näkökulmasta atriumpihat mahdollistavat moniulotteisen tilakokemuksen sekä toimivat rakennuksen valonlähteenä. Atriumpihojen avulla voidaan tarjota näköyhteys ympäristöön sekä häivyttää sisä- ja ulkotilan rajaa, jota pidetään arkkitehtuurissa ansiokkaana elementtinä. Biodiversiteetin köyhtyessä on kuitenkin syytä tarkastella atriumpihoja ihmisen lisäksi muiden eliölajien kannalta ja kuinka rakennussuunnittelun keinoin voidaan luoda elintilaa myös muille eläville organismeille.
Usein suunnittelutehtävissä atriumpihaa hyödynnetään rakennuksen massan keskellä ja sen avulla pyritään tuomaan kasvillisuus ja luonto osaksi rakennuksen sisätilaa. Tämä tutkielma perehtyy atriumpihan ominaisuuksiin monilajisesta näkökulmasta. Tutkielma tarkastelee luontosuhteen ja paikkasidonnaisen arkkitehtuurin vaikutusta suunnitteluratkaisuihin, atriumpihojen historiaa sekä atriumpihaa elementtinä julkisessa rakentamisessa. Tutkielma analysoi atriumpihojen ominaisuuksia muunlajisten kannalta rakennuksen massoittelun ja viheryhteyksien toteutumisen, kasvillisuuden ja kasvualustan, valo-olosuhteiden sekä lintuystävällisen arkkitehtuurin kautta. Tutkielman tavoitteena on löytää keinoja, joilla atriumpiha voidaan toteuttaa kestävästi osana arkkitehtuuria. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että kestävä atriumpiha ottaa huomioon olemassa olevan biodiversiteetin sekä paikkaan sidonnaiset ominaisuudet säilyttäen tai eheyttäen niitä.
Tutkielma tarkastelee atriumpihoja kirjallisuuden ja esimerkkien kautta. Esimerkit ovat Tampereelta, Örebrosta sekä Helsingin Tapulikaupungista. Esimerkit poikkeavat toisistaan käyttäjiltään sekä toiminnoiltaan, jonka myötä on mahdollista tarkastella atriumpihan liittymistä rakennukseen sen käyttötarkoitukseen nähden.
Usein suunnittelutehtävissä atriumpihaa hyödynnetään rakennuksen massan keskellä ja sen avulla pyritään tuomaan kasvillisuus ja luonto osaksi rakennuksen sisätilaa. Tämä tutkielma perehtyy atriumpihan ominaisuuksiin monilajisesta näkökulmasta. Tutkielma tarkastelee luontosuhteen ja paikkasidonnaisen arkkitehtuurin vaikutusta suunnitteluratkaisuihin, atriumpihojen historiaa sekä atriumpihaa elementtinä julkisessa rakentamisessa. Tutkielma analysoi atriumpihojen ominaisuuksia muunlajisten kannalta rakennuksen massoittelun ja viheryhteyksien toteutumisen, kasvillisuuden ja kasvualustan, valo-olosuhteiden sekä lintuystävällisen arkkitehtuurin kautta. Tutkielman tavoitteena on löytää keinoja, joilla atriumpiha voidaan toteuttaa kestävästi osana arkkitehtuuria. Tutkimuksen perusteella voidaan olettaa, että kestävä atriumpiha ottaa huomioon olemassa olevan biodiversiteetin sekä paikkaan sidonnaiset ominaisuudet säilyttäen tai eheyttäen niitä.
Tutkielma tarkastelee atriumpihoja kirjallisuuden ja esimerkkien kautta. Esimerkit ovat Tampereelta, Örebrosta sekä Helsingin Tapulikaupungista. Esimerkit poikkeavat toisistaan käyttäjiltään sekä toiminnoiltaan, jonka myötä on mahdollista tarkastella atriumpihan liittymistä rakennukseen sen käyttötarkoitukseen nähden.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8907]