Tuhoeläimet ja urbaani kaupunki: Kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin mahdollisuudet tuhoeläinkantojen hallinnassa
Sopenlehto, Elli (2024)
Sopenlehto, Elli
2024
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404183749
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404183749
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintyössä tutkitaan, miten urbaani kaupunkiympäristö vaikuttaa tuhoeläinten leviämiseen ja lisääntymiseen. Kandidaatintutkielmassa käydään läpi arkkitehtuurin sekä kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksia tuhoeläinkantojen hallintaan. Lisäksi kandidaatintyössä tarkastellaan tuhoeläinten vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin sekä urbaaniin kaupunkiympäristöön.
Kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka perustuu moniin tutkimuksiin. Näiden tutkimusten avulla on havaittu, että monet tuhoeläimet ovat sopeutuneet kaupunkien homogeeniseen ympäristöön. Kaupunkien samankaltaisuus mahdollistaa tuhoeläinten leviämisen laajoille alueille pääasiassa ihmisten toiminnan seurauksena. Tuhoeläimet, haitallisina vieraslajeina, uhkaavat monien alueiden alkuperäistä paikallista lajistoa sekä ihmisten hyvinvointia.
Luvussa kolme käsitellään kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin vaikutuksia tuhoeläinkantoihin. On tärkeää kiinnittää huomiota jätteiden ja seisovan veden sijoittamiseen kaupungissa niin, että tuhoeläimistä ei koituisi haittoja lähialueen asukkaille. Kaupunkisuunnittelulla ei yksin voida merkittävästi vaikuttaa tuhoeläinkantoihin, mutta sen avulla voidaan luoda pohja monilajiselle ja kestävälle kaupunkiympäristölle suunnittelemalla monipuolisia viheralueita. Urbanisaatio ja biodiversiteetin heikkeneminen lisäävät kaupunkiluonnon tarvetta, mikä voi kuitenkin johtaa tuhoeläinlajien sekä eläinperäisten tautien lisääntymiseen. Samalla runsas luonnon biodiversiteetti suojaa myös ympäristön lajistoa haitallisilta vieraslajeilta muun muassa luontaisten petojen avulla. Tarvittaessa tuhoeläinkantojen hillintään voidaan käyttää myös biologista kontrollia tai torjunta-aineita, joilla molemmilla on kuitenkin omat riskinsä.
Arkkitehtuurin avulla voidaan vaikuttaa yksittäisten tuhoeläinlajien aiheuttamiin haittoihin. Tämä edellyttää ympäristön lajeihin perehtymistä sekä niihin vaikuttavien arkkitehtonisten ratkaisujen hyödyntämistä. Huolimaton suunnittelu voi altistaa tuhoeläimille sekä niistä aiheutuville haitoille. Tehokkain tapa tuhoeläinten hallintaan on ihmisten koulutus aiheesta, sillä tuhoeläimet leviävät pääosin ihmisen toiminnan seurauksena.
Tulevaisuuden näkymät ovat tuhoeläinten kannalta epävarmat, sillä ilmastonmuutoksen ennustetaan vaikuttavan eläinten leviämiseen ja liikkumiseen. Kaupungistumisen jatkuessa tuhoeläinongelmien ennustetaan vain lisääntyvän.
Kandidaatintutkielma on kirjallisuuskatsaus, joka perustuu moniin tutkimuksiin. Näiden tutkimusten avulla on havaittu, että monet tuhoeläimet ovat sopeutuneet kaupunkien homogeeniseen ympäristöön. Kaupunkien samankaltaisuus mahdollistaa tuhoeläinten leviämisen laajoille alueille pääasiassa ihmisten toiminnan seurauksena. Tuhoeläimet, haitallisina vieraslajeina, uhkaavat monien alueiden alkuperäistä paikallista lajistoa sekä ihmisten hyvinvointia.
Luvussa kolme käsitellään kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin vaikutuksia tuhoeläinkantoihin. On tärkeää kiinnittää huomiota jätteiden ja seisovan veden sijoittamiseen kaupungissa niin, että tuhoeläimistä ei koituisi haittoja lähialueen asukkaille. Kaupunkisuunnittelulla ei yksin voida merkittävästi vaikuttaa tuhoeläinkantoihin, mutta sen avulla voidaan luoda pohja monilajiselle ja kestävälle kaupunkiympäristölle suunnittelemalla monipuolisia viheralueita. Urbanisaatio ja biodiversiteetin heikkeneminen lisäävät kaupunkiluonnon tarvetta, mikä voi kuitenkin johtaa tuhoeläinlajien sekä eläinperäisten tautien lisääntymiseen. Samalla runsas luonnon biodiversiteetti suojaa myös ympäristön lajistoa haitallisilta vieraslajeilta muun muassa luontaisten petojen avulla. Tarvittaessa tuhoeläinkantojen hillintään voidaan käyttää myös biologista kontrollia tai torjunta-aineita, joilla molemmilla on kuitenkin omat riskinsä.
Arkkitehtuurin avulla voidaan vaikuttaa yksittäisten tuhoeläinlajien aiheuttamiin haittoihin. Tämä edellyttää ympäristön lajeihin perehtymistä sekä niihin vaikuttavien arkkitehtonisten ratkaisujen hyödyntämistä. Huolimaton suunnittelu voi altistaa tuhoeläimille sekä niistä aiheutuville haitoille. Tehokkain tapa tuhoeläinten hallintaan on ihmisten koulutus aiheesta, sillä tuhoeläimet leviävät pääosin ihmisen toiminnan seurauksena.
Tulevaisuuden näkymät ovat tuhoeläinten kannalta epävarmat, sillä ilmastonmuutoksen ennustetaan vaikuttavan eläinten leviämiseen ja liikkumiseen. Kaupungistumisen jatkuessa tuhoeläinongelmien ennustetaan vain lisääntyvän.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8800]