Lasten poikkihallinnollinen huomioiminen kuntapolitiikassa : Unicefin lapsiystävällinen kunta -toimintamalli kunnissa

Abstract

Tämä laadullinen tutkimus tarkastelee lasten poikkihallinnollisen huomioimisen nykytilaa kuntapolitiikassa ja pyrkii selvittämään, miten huomioiminen näyttäytyy ohjelmallista poikkihallinnollista kehittämistä tekevissä kunnissa. Lapset ovat yhteiskunnassamme erityisasemassa, jolloin heidän oikeuksien toteutuminen ja edun huomioiminen on ensisijaisesti täysi-ikäisten tehtävä, joka voi toteutua esimerkiksi kunnan toimesta. Tämän pohjalta tutkimuskysymyksenä tutkimuksessa toimii: ”Miten lapset huomioidaan kohderyhmänä lasten oikeuksia korostavaa ohjelmallista poikkihallinnollista kehittämistä tekevissä kunnissa?”. Lasten oikeuksia korostava ohjelmallinen kehittäminen ilmentyy Unicefin lapsiystävällinen kunta -toimintamalliin kuulumisena. Tutkimuksessa selvitetään lisäksi toimintamallin toimenpanoon, haasteisiin ja rakenteen ehtoihin liittyviä yksityiskohtia. Näin ollen tutkimukseen liittyviä osaongelmia on kolme: 1) ”Millaisena kansainvälisen organisaation suunnittelema ohjelmallinen poikkihallinnollinen politiikka näyttäytyy kunnissa?” 2) ”Millaisia haasteita ja kehitystarpeita kunnat ovat havainneet toteuttaessaan ohjelmallista poikkihallinnollista kehittämistä?” 3) ”Miten kunnan koko vaikuttaa lapsipoliittisen ohjelman toimenpanoon ja haasteisiin?”.

Tutkimuksessa avataan tarkemmin tutkittavan ilmiön ja aihealueen taustaa ja luonnetta. Tämä empiirisen institutionaalisen taustan — lasten oikeudet, lapset osana suomalaista yhteiskuntaa sekä Unicefin lapsiystävällinen kunta -toimintamalli — esittäminen on tutkimuksessa toteutettu omassa osiossaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys puolestaan alkaa julkisen politiikan määrittelystä ja sen luonteen esittelystä. Teoreettinen viitekehys etenee tarkastelemalla julkista politiikkaa toteuttavien kuntien luonnetta, kuntapolitiikkaa ja ohjelmatyötä. Lopuksi viitekehyksessä tarkastellaan poikkihallinnollisen politiikan luonnetta ja strategioita sekä poikkihallinnollisen politiikan toteutuksessa ilmenneitä haasteita.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin Microsoft Teams -sovelluksen avulla puolistrukturoitujen yksilöhaastattelujen muodossa. Aineisto kerättiin kevään 2024 aikana haastattelemalla kolmea informanttia, jotka työskentelevät kohdekunnissa lapsiystävällinen kunta -työn parissa. Puolistrukturoidun yksilöhaastattelun etuna voidaan nähdä sen vapaus, jonka ansiosta täydentävien kysymysten ja erillisten huomioiden esittäminen oli sekä tutkijalle että haastateltavalle mahdollista. Haastattelut tallennetiin ja litteroitiin helppolukuiseen tekstimuotoon, jonka pohjalta toteutettiin aineistolähtöinen sisällönanalyysi.

Tuloksista selviää lasten poikkihallinnollisen huomioimisen olevan laaja kokonaisuus, joka ei koostu pelkästään konkreettisista huomioimisen keinoista, vaan myös abstraktista tasosta. Abstraktina tasona voidaan nähdä lapsiystävällinen toimintakulttuuri ja ilmapiiri sekä lasten oikeuksiin liittyvä tietoperusta. Ohjelmallinen kehittäminen nähtiin ilmentävän tietynlaista struktuuria lasten huomioimisessa ja sen avulla esimerkiksi lapsivaikutusten arviointi on lisääntynyt. Lasten poikkihallinnollisen huomioimisen nykytila voidaan tulosten valossa todeta olevan kunnissa hyvällä tasolla. Poikkihallinnollisen huomioimisen ollessa kompleksinen kokonaisuus, joka on altis muutoksille, ei lapsiystävällisyys -työtä voida kuitenkaan nähdä valmiina. Yhteenvetona voidaan todeta, että lasten huomioiminen ei ole mistään toimintamallista lähtevää vaan lapsiystävällisyyden edellytyksenä on kunnan oma tahtotila edistää toimintakulttuuria ja ilmapiiriä.