Asuntosuunnittelun vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen
Hack, Aura (2024)
Hack, Aura
2024
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404173738
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404173738
Tiivistelmä
Hyvinvointi ja terveys on ajankohtainen teema nykyajan asuntosuunnittelussa. Vietämme yhä enemmän aikaa sisätiloissa, joka väistämättä korostaa asunnon tarvetta toimia terveyttä ja hyvinvointia tukevana ympäristönä. Tähän kuuluu niin fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin kuin mielenterveyden tukeminen. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan asuntosuunnittelun terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä asunnon sisällä ja avataan fysiologisen tutkimuksen vaikutusta yksilöihin. Tämän työn tavoitteena on ymmärtää, mitkä asuntosuunnittelun tekijät ovat yhteydessä ihmisten fyysiseen- ja psyykkiseen hyvinvointiin ja terveyteen ja millä valinnoilla niitä voidaan parantaa.
Kandidaatintyössä tutkitaan sen aiheita kirjallisuuden sekä tutkimusten kautta. Työ on jaettu kahteen osioon. Ensimmäisessä määritellään terveen kodin käsitettä ja tutkitaan asuntosuunnittelun ominaisuuksia, joilla voidaan positiivisesti vaikuttaa yksilöiden terveyteen ja hyvinvointiin asumisessa. Työssä on pyritty mahdollisimman laajasti tuomaan esille asunnon sisällä hyvinvointia parantavia tekijöitä ja ominaisuuksia, johon asuntosuunnittelulla voidaan vaikuttaa. Toisessa osiossa perehdytään yksilöiden mielenterveyden tukemiseen asuntosuunnittelussa fysiologisen tutkimuksen avulla. Tähän aiheeseen perehdytään usean fysiologisen tutkimuksen kautta. Valituissa tutkimuksissa pyritään selvittämään miten eri asuntosuunnittelun ominaisuudet vaikuttavat yksilöiden kehon tunnetiloihin ja toimintoihin. Tutkimukset on valittu antamaan mahdollisimman laaja käsitys tämänhetkisen fysiologian ja arkkitehtuurin välillä tehdyn tutkimuksen kokonaisvaltaisesta tilanteesta.
Tärkeimpänä johtopäätöksenä on asuntosuunnittelun laaja mahdollisuus vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi asunnossa määräytyy monista tekijöistä ja sen tukeminen täytyy huomioida niin suunnittelun kuin rakentamisen alkuvaiheessa. Fyysiset ominaisuudet asunnossa, jotka vaikuttavat suoraan yksilön terveyteen ja hyvinvointiin ovat yleensä mitattavissa ja tunnistettavissa. Tästä syystä niihin myös herkemmin reagoimaan ja niihin pystytään määrittelemään terveyttä ja hyvinvointia tukevia tekijöitä. Fysiologista tutkimusta on alettu käyttämään yhtenä työkaluna psyykkisen hyvinvoinnin ja tunnetilojen arvioimiseen arkkitehtuurissa. Fysiologisen tutkimuksen tuloksista on mahdotonta vetää tarkkoja johtopäätöksiä tutkimusten tuloksista, mutta niiden perusteella voidaan havaita yhteys arkkitehtuurin ominaisuuksien sekä kehon fysiologisen toiminnan välillä. Fysiologisella tutkimuksella voidaan todeta kehon tiettyjen osa-alueiden reagoivan eri arkkitehtuurin piirteisiin. Osassa tutkimuksista näistä nähtiin mahdollisuus yhdistää kehon reaktioita eri tunnetiloihin. Tällä aihealueella vaaditaan lisää tutkimusta ja teknologista kehitystä tarkkojen johtopäätösten vetämiseksi. Voidaan kuitenkin todeta fysiologisella tutkimuksella olevan mahdollisuuksia tarjota kokonaisvaltaisempaa arkkitehtuurin suunnittelua, jossa huomioidaan myös yksilöiden tunnetilat ja psyykkinen hyvinvointi
tulevaisuudessa.
Kandidaatintyössä tutkitaan sen aiheita kirjallisuuden sekä tutkimusten kautta. Työ on jaettu kahteen osioon. Ensimmäisessä määritellään terveen kodin käsitettä ja tutkitaan asuntosuunnittelun ominaisuuksia, joilla voidaan positiivisesti vaikuttaa yksilöiden terveyteen ja hyvinvointiin asumisessa. Työssä on pyritty mahdollisimman laajasti tuomaan esille asunnon sisällä hyvinvointia parantavia tekijöitä ja ominaisuuksia, johon asuntosuunnittelulla voidaan vaikuttaa. Toisessa osiossa perehdytään yksilöiden mielenterveyden tukemiseen asuntosuunnittelussa fysiologisen tutkimuksen avulla. Tähän aiheeseen perehdytään usean fysiologisen tutkimuksen kautta. Valituissa tutkimuksissa pyritään selvittämään miten eri asuntosuunnittelun ominaisuudet vaikuttavat yksilöiden kehon tunnetiloihin ja toimintoihin. Tutkimukset on valittu antamaan mahdollisimman laaja käsitys tämänhetkisen fysiologian ja arkkitehtuurin välillä tehdyn tutkimuksen kokonaisvaltaisesta tilanteesta.
Tärkeimpänä johtopäätöksenä on asuntosuunnittelun laaja mahdollisuus vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi asunnossa määräytyy monista tekijöistä ja sen tukeminen täytyy huomioida niin suunnittelun kuin rakentamisen alkuvaiheessa. Fyysiset ominaisuudet asunnossa, jotka vaikuttavat suoraan yksilön terveyteen ja hyvinvointiin ovat yleensä mitattavissa ja tunnistettavissa. Tästä syystä niihin myös herkemmin reagoimaan ja niihin pystytään määrittelemään terveyttä ja hyvinvointia tukevia tekijöitä. Fysiologista tutkimusta on alettu käyttämään yhtenä työkaluna psyykkisen hyvinvoinnin ja tunnetilojen arvioimiseen arkkitehtuurissa. Fysiologisen tutkimuksen tuloksista on mahdotonta vetää tarkkoja johtopäätöksiä tutkimusten tuloksista, mutta niiden perusteella voidaan havaita yhteys arkkitehtuurin ominaisuuksien sekä kehon fysiologisen toiminnan välillä. Fysiologisella tutkimuksella voidaan todeta kehon tiettyjen osa-alueiden reagoivan eri arkkitehtuurin piirteisiin. Osassa tutkimuksista näistä nähtiin mahdollisuus yhdistää kehon reaktioita eri tunnetiloihin. Tällä aihealueella vaaditaan lisää tutkimusta ja teknologista kehitystä tarkkojen johtopäätösten vetämiseksi. Voidaan kuitenkin todeta fysiologisella tutkimuksella olevan mahdollisuuksia tarjota kokonaisvaltaisempaa arkkitehtuurin suunnittelua, jossa huomioidaan myös yksilöiden tunnetilat ja psyykkinen hyvinvointi
tulevaisuudessa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]