Lasten ja perheiden mielenterveyspalveluiden nykytila ammattilaisten näkökulmasta
Perttunen, Helga (2024)
Perttunen, Helga
2024
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153573
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153573
Tiivistelmä
Lapsi- ja perhepalveluita on kehitetty viime vuosina paljon LAPE-hankkeen myötä. Samaan aikaan myös lasten ja perheiden palvelutarve on lisääntynyt sekä hoitohenkilökunnan heikentynyt saatavuus on tuottanut haasteita palvelujen tuottamiseen. Hyvinvointialueet sekä toteutettu SOTE-uudistus ovat olleet vaikuttavina tekijöinä lasten ja perheiden mielenterveyspalveluiden palvelurakenteeseen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten sosiaali- ja terveysalalla, mielenterveyspalveluissa, työskentelevät ammattilaiset arvioivat lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) mielenterveyspalveluiden nykytilaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa lapsi- ja perhepalveluiden mielenterveyspalveluiden nykytilasta, jota voidaan hyödyntää ammattilaisten täydennyskoulutusten ja LAPE-mielenterveyspalveluiden kehittämisessä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimilla haastatteluilla erään ylemmän ammattikorkeakoulun erityissosiaaliohjauksen, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen sekä terveyden edistämisen opiskelijoilta, jotka työskentelivät tutkimuksentekohetkellä sosiaali- tai terveydenhuollon tehtävissä. Tutkimuksen tiedonantajina toimi viisi ammattilaista ja tutkimuksessa kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Lasten ja perheiden mielenterveyspalveluiden nykytila kuvautui ammattilaisten arvioimana palveluiden saatavuuden haasteina, palveluiden määrän riittävyytenä, nykyisen palvelurakenteen palvelutarpeeseen vastaamattomuutena, lasten ja perheiden muuttuneena palvelutarpeena, ammattilaisten ammattitaidon tuen tarpeena sekä muuttuvan yhteiskunnan vaikutuksina palvelurakenteeseen.
Ammattilaiset toivoivat palveluiden oikea-aikaisuuteen, palvelurakenteeseen ja ammattilaisten sekä alan opiskelijoiden koulutuksiin muutoksia. Tutkimustuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammattilaisten täydennyskoulutusten sekä mielenterveyspalveluiden kehittämisessä. Jatkotutkimuksia voisi kohdentaa lasten ja perheiden näkökulmaan palveluiden toiminnasta sekä muodostuneiden hyvinvointialueiden ja sote-uudistuksen vaikutuksista palveluihin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata, miten sosiaali- ja terveysalalla, mielenterveyspalveluissa, työskentelevät ammattilaiset arvioivat lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) mielenterveyspalveluiden nykytilaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa lapsi- ja perhepalveluiden mielenterveyspalveluiden nykytilasta, jota voidaan hyödyntää ammattilaisten täydennyskoulutusten ja LAPE-mielenterveyspalveluiden kehittämisessä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimilla haastatteluilla erään ylemmän ammattikorkeakoulun erityissosiaaliohjauksen, sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen sekä terveyden edistämisen opiskelijoilta, jotka työskentelivät tutkimuksentekohetkellä sosiaali- tai terveydenhuollon tehtävissä. Tutkimuksen tiedonantajina toimi viisi ammattilaista ja tutkimuksessa kerätty aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Lasten ja perheiden mielenterveyspalveluiden nykytila kuvautui ammattilaisten arvioimana palveluiden saatavuuden haasteina, palveluiden määrän riittävyytenä, nykyisen palvelurakenteen palvelutarpeeseen vastaamattomuutena, lasten ja perheiden muuttuneena palvelutarpeena, ammattilaisten ammattitaidon tuen tarpeena sekä muuttuvan yhteiskunnan vaikutuksina palvelurakenteeseen.
Ammattilaiset toivoivat palveluiden oikea-aikaisuuteen, palvelurakenteeseen ja ammattilaisten sekä alan opiskelijoiden koulutuksiin muutoksia. Tutkimustuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää lasten ja perheiden palveluissa työskentelevien ammattilaisten täydennyskoulutusten sekä mielenterveyspalveluiden kehittämisessä. Jatkotutkimuksia voisi kohdentaa lasten ja perheiden näkökulmaan palveluiden toiminnasta sekä muodostuneiden hyvinvointialueiden ja sote-uudistuksen vaikutuksista palveluihin.
