Venäläiset punatiilikasarmit : 1910-luvun kasarmirakentaminen Suomessa

Abstract

Tämä kandidaatintutkielma käsittelee 1910-luvulla Suomeen rakennettuja venäläisiä punatiilikasarmeja. Tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä 1910-luvun kasarmirakentamiseen ilmiönä ja nostaa esille aikakaudelta säilyneiden kasarmien rakennussuojelullista arvoa niiden tyypillisiä piirteitä ja ajan suunnitteluperiaatteita yksilöimällä.

Tutkielma jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa taustoitetaan kasarmirakentamista sekä 1910-luvun kasarmirakentamista yhteydessä aikakauden yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Toisessa osassa perehdytään tarkemmin 1910-luvun kasarmirakentamisen suunnitteluperiaatteisiin ja punatiilikasarmeille tyypillisiin piirteisiin. Kolmannessa osassa käsitellään punatiilikasarmien arvojen rakentumista, punatiilikasarmien nykytilannetta ja rakennussuojelun toteutumista. Viimeisessä osassa on yhteenveto tutkimuksen keskeisimmistä havainnoista. Tutkimuksen tarkastelukohteina toimivat Lahden Hennalan sekä Riihimäen kasarmit. Tutkimus tehdään kasarmirakentamiseen liittyvien aineistojen ja oman havainnoinnin pohjalta. Aiempi tutkimustieto aiheesta on vähäistä, joten tutkimuksen ensisijaisena lähteenä toimii Sirpa Hailan vuonna 1996 julkaistu väitöskirjatutkimus Venäläinen rationalismi – 1910-luvun kasarmiarkkitehtuuri sosiaalisena käytäntönä, joka on ensimmäinen sekä ainoa aihetta käsittelevä kattava tutkimus.

Venäläiset punatiilikasarmit edustavat merkittävää ilmiötä, kasarmin rationalisoitumista. Punatiilikasarmien suunnitteluun vaikuttivat laajasti ajankohtaiset yhteiskunnalliset tapahtumat sekä tieteellisyyden kehittyminen. Ainutlaatuisen alkuperänsä lisäksi kasarmeilla on pitkä ja rikas historia osana Suomen maanpuolustusta ja kuluneen vuosisadan aikana kasarmit ovat vakiinnuttaneet asemansa osana monen paikkakunnan kaupunkikuvaa. Osa punatiilikasarmeista on edelleen sotilastoiminnassa, mutta valtaosa on siirtynyt pois alkuperäisestä käyttötarkoituksestaan. Monimuotoisten arvojensa takia rakennuksia suojellaan hartaasti eri tahojen toimesta. Kasarmeja ei kuitenkaan ole jätetty tyhjäksi, vaan alueille ja rakennuksille on etsitty uusia käyttötarkoituksia, jotka on pyritty toteuttamaan rakennusten alkuperäistä ulkomuotoa ja luonnetta kunnioittaen.