Kerrostalon saapumisen tilat osana asuinympäristön sosiaalista infrastruktuuria
Zarifi Afshar, Anahita (2024)
Zarifi Afshar, Anahita
2024
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404173666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404173666
Tiivistelmä
Yhteiskunnalliset ilmiöt kuten kaupungistuminen muuttaa asuntosuunnittelun näkymiä. Kaupunkien tiivistyminen ja asukkaiden moninaistuvien tarpeiden yhteensovittaminen on luonut tarpeita uusien näkökulmien ja toiveiden huomiointiin asumisratkaisuissa. Tässä kandidaatintyössä tutkitaan kerrostalon saapumisen tiloja osana asuinympäristön sosiaalista infrastruktuuria. Tämän työn tavoitteena on siis tarkastella, miten kerrostalon saapumisen tilojen monipuolisemmalla suunnittelulla voidaan vaikuttaa kodin välittömän ympäristön laadun parantamiseen. Saapumisen tiloilla tarkoitetaan kerrostalon sisäänkäynti- ja porrashuonetiloja sekä kulkuyhteyksiä.
Työ jakaantuu kolmeen osioon. Ensimmäisessä osiossa käsitellään saapumisen tilojen suunnittelua ohjaavia taustavaikuttajia, kuten suunnittelun reunaehtoja ja asuntotuotannon kaupallistumista. Vastapainona näille tarkastellaan myös suomalaisten asumispreferenssejä, joissa edelleen korostuu pientaloasumisen ominaisuudet. Taustavaikuttajilla pyritäänkin välittämään lukijalle pääpiirteet siitä, miksi saapumisen tiloja on tärkeää ja ajankohtaista tutkia juuri nyt. Toisessa osiossa tarkastellaan asuinympäristön saapumisen tiloja osana sosiaalista infrastruktuuria. Koska sosiaalinen infrastruktuuri on laaja-alainen käsite, työn rajauksen tueksi on valittu neljä sellaista kestävän asuinympäristön sosiaalisen infrastruktuurin ominaisuutta, jotka mielletään usein pientalon vahvuuksiksi. Toisaalta näin myös sosiaalinen infrastruktuuri linkittyy viimeisimmissä tutkimuksissa korostuneisiin asumispreferensseihin.
Tärkeimpinä johtopäätöksinä korostuu se, kuinka rakennussuunnittelun eri mittakaavojen, ja toisaalta myös rakennussunnittelussa mukana olevien tahojen välille tarvitaan vahvempaa poikkileikkaavaa ulottuvuutta. Tutkielman perusteella pääteltiin, että saapumisen tilojen suunnittelun tueksi käyttäjänäkökulmaa ja laadullisia kriteereitä tulisi lisätä, myös lainmukaisissa määräyksissä. Toisin sanoen, jotta kodin ympäristöä voidaan parantaa, tarvitaan harkittua ja huolellista suunnittelua jokaisessa suunnitteluprosessin vaiheessa. Kaupunkiympäristöjen tiiviydestä huolimatta kodin välittömän ympäristön laatua voidaan parantaa, esimerkiksi saapumisen tilojen mahdollisuuksien kirjoa hyödyntämällä. Samalla kerrostaloasumiseen voidaan tuoda sellaisia pientaloasumiselle ominaisia piirteitä, jotka osaltaan myös vahvistavat kerrostalon sosiaalista infrastruktuuria.
Työ jakaantuu kolmeen osioon. Ensimmäisessä osiossa käsitellään saapumisen tilojen suunnittelua ohjaavia taustavaikuttajia, kuten suunnittelun reunaehtoja ja asuntotuotannon kaupallistumista. Vastapainona näille tarkastellaan myös suomalaisten asumispreferenssejä, joissa edelleen korostuu pientaloasumisen ominaisuudet. Taustavaikuttajilla pyritäänkin välittämään lukijalle pääpiirteet siitä, miksi saapumisen tiloja on tärkeää ja ajankohtaista tutkia juuri nyt. Toisessa osiossa tarkastellaan asuinympäristön saapumisen tiloja osana sosiaalista infrastruktuuria. Koska sosiaalinen infrastruktuuri on laaja-alainen käsite, työn rajauksen tueksi on valittu neljä sellaista kestävän asuinympäristön sosiaalisen infrastruktuurin ominaisuutta, jotka mielletään usein pientalon vahvuuksiksi. Toisaalta näin myös sosiaalinen infrastruktuuri linkittyy viimeisimmissä tutkimuksissa korostuneisiin asumispreferensseihin.
Tärkeimpinä johtopäätöksinä korostuu se, kuinka rakennussuunnittelun eri mittakaavojen, ja toisaalta myös rakennussunnittelussa mukana olevien tahojen välille tarvitaan vahvempaa poikkileikkaavaa ulottuvuutta. Tutkielman perusteella pääteltiin, että saapumisen tilojen suunnittelun tueksi käyttäjänäkökulmaa ja laadullisia kriteereitä tulisi lisätä, myös lainmukaisissa määräyksissä. Toisin sanoen, jotta kodin ympäristöä voidaan parantaa, tarvitaan harkittua ja huolellista suunnittelua jokaisessa suunnitteluprosessin vaiheessa. Kaupunkiympäristöjen tiiviydestä huolimatta kodin välittömän ympäristön laatua voidaan parantaa, esimerkiksi saapumisen tilojen mahdollisuuksien kirjoa hyödyntämällä. Samalla kerrostaloasumiseen voidaan tuoda sellaisia pientaloasumiselle ominaisia piirteitä, jotka osaltaan myös vahvistavat kerrostalon sosiaalista infrastruktuuria.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8918]