Atmosfääri ja katutila arkkitehtuurissa : Linnut, biofilia ja paikattomuus
Viitala, Rosanna (2024)
Viitala, Rosanna
2024
Arkkitehtuurin kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-30
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404173659
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404173659
Tiivistelmä
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkitaan sitä, kuinka linnut ja laajemmin luonto vaikuttavat katutilan atmosfääriin. Työssä syvennytään kadun atmosfäärin muodostumiseen. Tätä katsellaan erityisesti arkkitehdin näkökulmasta: millä tavoin arkkitehti voi suunnittelullaan vaikuttaa katutilan atmosfääriin? Lintuystävällisen arkkitehtuurin menetelmiä selvitetään sekä ihmisen että kaupunkilinnun kokemusmaailmoja tarkastellen. Kaupunkilinnuista kesykyyhkyyn tutustutaan tarkemmin ja sitä kautta punnitaan ihmisen suhtautumista niihin, joiden kanssa se jakaa kaupungin. Työssä käsitellään myös tilan filosofista luonnetta ja arkkitehtuurin fenomenologiaa ja näiden yhteyttä biofiliaan. Lisäksi läpikäydään ihmiskeskeisen kaupunkisuunnittelun lähestymistapojen aatteellisia haasteita ja niihin kytkeytyviä kaupunkilinnun hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Tutkielmassa pohditaan näitä kysymyksiä ja esitetään ajatuksia niiden ratkaisemiseksi.
Tutkielman metodina on kirjallisuuskatsaus. Tutkielma perustuu aineistoon, joka sisältää biofilisen arkkitehtuurin oppaita, lintuja koskevia tutkimuksia sekä filosofiaa ja erityisesti fenomenologiaa käsitteleviä artikkeleita ja kirjoja. Työ on laajalti saanut inspiraationsa arkkitehti Juhani Pallasmaan kirjoituksista. Tutkimukset kohdistuvat lähinnä Pariisiin, mutta tulokset ovat sovellettavissa pohjoisen pallonpuoliskon kaupunkien olosuhteissa. Lähteiden pohjalta esitetään päätelmiä monilajisuuden hyödyistä ja vieraantuneisuudesta johtuvan paikattomuuden torjumisen keinoista. Erityisesti luontoyhteyden ja kuuluvuuden merkitys post-humanistiselle kaupunkisuunnittelulle korostuu. Viherseinällisen kadun todetaan olevan atmosfäärisesti ja filosofisesti paikattoman kadun eräänlainen vastakohta. Luvuissa 4.3 ja 4.4 tarkastellaan atmosfäärin osatekijöitä, erityisesti aisteja, kauneutta, historiaa ja luontoyhteyttä. Tutkielma osoittaa yhteyden ihmisen luonnosta vieraantuneisuuden ja pahoinvoivan kaupunkitilan välillä ja ehdottaa siihen filosofisia ja biofilian mukaisia mahdollisia ratkaisuja.
Tutkielman metodina on kirjallisuuskatsaus. Tutkielma perustuu aineistoon, joka sisältää biofilisen arkkitehtuurin oppaita, lintuja koskevia tutkimuksia sekä filosofiaa ja erityisesti fenomenologiaa käsitteleviä artikkeleita ja kirjoja. Työ on laajalti saanut inspiraationsa arkkitehti Juhani Pallasmaan kirjoituksista. Tutkimukset kohdistuvat lähinnä Pariisiin, mutta tulokset ovat sovellettavissa pohjoisen pallonpuoliskon kaupunkien olosuhteissa. Lähteiden pohjalta esitetään päätelmiä monilajisuuden hyödyistä ja vieraantuneisuudesta johtuvan paikattomuuden torjumisen keinoista. Erityisesti luontoyhteyden ja kuuluvuuden merkitys post-humanistiselle kaupunkisuunnittelulle korostuu. Viherseinällisen kadun todetaan olevan atmosfäärisesti ja filosofisesti paikattoman kadun eräänlainen vastakohta. Luvuissa 4.3 ja 4.4 tarkastellaan atmosfäärin osatekijöitä, erityisesti aisteja, kauneutta, historiaa ja luontoyhteyttä. Tutkielma osoittaa yhteyden ihmisen luonnosta vieraantuneisuuden ja pahoinvoivan kaupunkitilan välillä ja ehdottaa siihen filosofisia ja biofilian mukaisia mahdollisia ratkaisuja.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8709]