Sosiaalialan ammattilaiset köyhyysnarratiiveja rakentamassa
Äijälä, Jasmin (2024)
Äijälä, Jasmin
2024
Sosiaalityön maisteriohjelma - Master's Programme in Social Work
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-05-07
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153578
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153578
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä pro gradu -tutkielmassa sosiaalialan ammattilaisten kirjoittamia kaunokirjallisia tekstejä, jotka käsittelevät asiakkaiden köyhyyttä sekä työntekijöiden keinoja ehkäistä ja lieventää köyhyyden seurauksia. Määrittelen köyhyyden koetun huono-osaisuuden ja eletyn köyhyyden käsitteiden avulla. Nämä käsitteet avaavat ilmiön kokemuksellista ulottuvuutta, joka ei rajoitu pelkästään materiaaliseen puutteeseen, vaan kattaa myös esimerkiksi tunteet ja yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuudet. Identiteetin tasolla lähestyn köyhyyttä sisäisen tarinan käsitteen kautta. Sisäinen tarina kuvaa sitä tapaa, jolla yksilö hahmottaa elämäänsä tarinoiden avulla. Köyhyystietoinen sosiaalityö tukee näitä havaintoja ja kiinnittää huomion köyhyyden rakenteelliseen luonteeseen. Se kehottaa kohtaamaan asiakkaat siinä kontekstissa, jossa he elävät, ja tukemaan heidän toimijuuttaan.
Tutkimus on laadullinen ja sen viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimusmenetelmänä käytän narratiivista lähestymistapaa, jonka sisällä yhdistelen narratiivisen analyysin ja narratiivien analyysin piirteitä. Narratiivisuus toimii tutkielmassa paitsi aineiston analyysimenetelmänä myös taustateoriana, sillä tarkastelen osana tutkimusta kaunokirjallisuuden lukemisen ja kirjoittamisen hyötyjä sosiaalityön koulutuksessa ja käytännön työssä. Analyysin perusteella aineistosta määrittyi neljä narratiivia: köyhyys voi koskettaa ketä vain, köyhyys selviytymisenä päivästä toiseen, sosiaalipalveluiden kyvyttömyys vastata asiakkaiden tarpeisiin, sekä sosiaalityön(tekijän) arvojen ja työn realiteettien välinen ristiriita.
Köyhyys voi koskettaa ketä vain -narratiivissa korostuvat monenlaiset polut köyhyyteen. Köyhyys selviytymisenä päivästä toiseen -narratiivi kiinnittää puolestaan huomion siihen arkeen, jota köyhyydessä elävät ihmiset elävät. Sosiaalipalveluiden kyvyttömyys vastata asiakkaiden tarpeisiin -narratiivi tarkastelee kriittisesti sosiaalialan ammattilaisten mahdollisuuksia puuttua köyhyyteen. Sosiaalityön(tekijän) arvojen ja työn realiteettien välinen ristiriita -narratiivi pohtii edellä mainittuja epäkohtia sosiaalityön arvojen valossa.
Köyhyyden tarkastelu sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden tutkia, miten työntekijät positioivat köyhyydessä eläviä asiakkaitaan ja millaisina he näkevät mahdollisuutensa köyhyyden lievittämiseen. Tutkimuksen perusteella työntekijät hyödyntävät köyhyystietoisen sosiaalityön elementtejä työssään jonkin verran, vaikka menetelmästä ei löydykään paljolti suomalaista tutkimuskirjallisuutta. Kaunokirjallisuudella on paljon potentiaalia sosiaalityön näkökulmasta, sillä tarinoiden kautta asiakkaat ja työntekijät voivat asettua vastustamaan hallitsevia, haitallisia puhetapoja, joita köyhyydessä eläviin ihmisiin kohdistetaan.
Tutkimus on laadullinen ja sen viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimusmenetelmänä käytän narratiivista lähestymistapaa, jonka sisällä yhdistelen narratiivisen analyysin ja narratiivien analyysin piirteitä. Narratiivisuus toimii tutkielmassa paitsi aineiston analyysimenetelmänä myös taustateoriana, sillä tarkastelen osana tutkimusta kaunokirjallisuuden lukemisen ja kirjoittamisen hyötyjä sosiaalityön koulutuksessa ja käytännön työssä. Analyysin perusteella aineistosta määrittyi neljä narratiivia: köyhyys voi koskettaa ketä vain, köyhyys selviytymisenä päivästä toiseen, sosiaalipalveluiden kyvyttömyys vastata asiakkaiden tarpeisiin, sekä sosiaalityön(tekijän) arvojen ja työn realiteettien välinen ristiriita.
Köyhyys voi koskettaa ketä vain -narratiivissa korostuvat monenlaiset polut köyhyyteen. Köyhyys selviytymisenä päivästä toiseen -narratiivi kiinnittää puolestaan huomion siihen arkeen, jota köyhyydessä elävät ihmiset elävät. Sosiaalipalveluiden kyvyttömyys vastata asiakkaiden tarpeisiin -narratiivi tarkastelee kriittisesti sosiaalialan ammattilaisten mahdollisuuksia puuttua köyhyyteen. Sosiaalityön(tekijän) arvojen ja työn realiteettien välinen ristiriita -narratiivi pohtii edellä mainittuja epäkohtia sosiaalityön arvojen valossa.
Köyhyyden tarkastelu sosiaalialan ammattilaisten näkökulmasta tarjoaa kiinnostavan mahdollisuuden tutkia, miten työntekijät positioivat köyhyydessä eläviä asiakkaitaan ja millaisina he näkevät mahdollisuutensa köyhyyden lievittämiseen. Tutkimuksen perusteella työntekijät hyödyntävät köyhyystietoisen sosiaalityön elementtejä työssään jonkin verran, vaikka menetelmästä ei löydykään paljolti suomalaista tutkimuskirjallisuutta. Kaunokirjallisuudella on paljon potentiaalia sosiaalityön näkökulmasta, sillä tarinoiden kautta asiakkaat ja työntekijät voivat asettua vastustamaan hallitsevia, haitallisia puhetapoja, joita köyhyydessä eläviin ihmisiin kohdistetaan.