Miksi kuukautiset katoavat? : Elintapoihin liittyvien riskitekijöiden yhteys funktionaaliseen hypotalaamiseen amenorreaan
Mäkinen, Tuuli-Johanna (2024)
Mäkinen, Tuuli-Johanna
2024
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma, varhaiskasvatuksen opettaja - Bachelor´s Programme in Educational Studies, Early Childhood Education and Care
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2024-04-29
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153561
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202404153561
Tiivistelmä
Kuukautiset ovat ikkuna naisen kokonaisvaltaiseen terveyteen. Kuukautisista ei puhuta vieläkään täysin avoimesti, ja naiset tuntevat kuukautisterveytensä edelleen heikosti kunkin maan tulotasosta ja koulutustasosta riippumatta. Suomessa ja useissa muissa maissa havaitaan tiedonpuutetta sekä korkeaa kuukautisterveysongelmien esiintyvyyttä. Naisten terveyteen liittyvät huolenaiheet ovat aliedustettuja, erityisesti lääketieteellisessä tutkimuksessa, mutta myös muiden tieteenalojen tutkimuksessa. Kuukautisterveyteen keskittyvän tutkimustyön edistäminen tarjoaa arvokkaan mahdollisuuden naisten terveyden ja hyvinvoinnin ymmärtämiseen ja edistämiseen.
Funktionaalinen hypotalaaminen amenorrea (FHA) aiheuttaa kuukautisten poisjäämistä. FHA on nousemassa yhdeksi yleisimmistä lisääntymishäiriöistä hedelmällisessä iässä olevien naisten keskuudessa. Nykyiset trendit, kuten kiireinen ja stressaava elämäntapa sekä sosiaalisen median käytön kautta korostuvat ulkonäköpaineet, voivat edistää tilan taustalla olevien tekijöiden kehittymistä.
FHA on merkittävä terveysriski sekä naisen hedelmällisyydelle että yleisterveydelle. Seurauksia aiheuttaa erityisesti häiriötilalle tyypillinen estrogeenin puute. Haitalliset vaikutukset näkyvät luustossa, sydän- ja verisuonijärjestelmissä, neurologisissa järjestelmissä ja seksuaaliterveydessä. Huolet kuukautisten puuttumisesta heräävät usein vasta raskaustoiveiden tullessa ajankohtaisiksi.
Tämä kandidaatintutkielma on aikaisempaan kirjallisuuteen perustuva integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielma vastaa tutkimuskysymykseen: ’’Millaiset elintavat ja niihin liittyvät riskitekijät altistavat funktionaaliselle hypotalaamiselle amenorrealle?’’ Aineisto katsaukseen haettiin ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti kolmesta tietokannasta. Tietokantojen lisäksi aineistoa monipuolistettiin johdonmukaisesti toteutetun käsinhaun avulla. Haun tuloksena katsaukseen valikoitui yhteensä 15 artikkelia.
Katsauksen haussa löydettiin useita elintapoja, jotka altistavat FHA:n kehittymiselle. Kyseisen häiriötilan kehittymiseen näyttäisi vaikuttavan muun muassa psyykkinen stressi, liiallinen ja liian kuormittava liikunta, unettomuus, tiettyjen lääke- ja päihdeaineiden käyttö sekä erilaiset kehonkoostumukseen ja ravitsemukseen liittyvät tekijät. Nämä tekijät aiheuttavat muutoksia endokriinisen järjestelmän säätelyssä, mikä voi johtaa kehon homeostaasin häiriöihin. Homeostaasin järkkymisen johdosta kehon säätelyjärjestelmissä tapahtuu muutoksia, esimerkiksi hypotalamuksen GnRH:n pulssittainen eritys voi häiriintyä.
Vaikka FHA:ta on kuvattu kirjallisuudessa 1950-luvulta alkaen, tilaa leimaa useissa maissa tutkimus- ja hoitovaje. Tiedon kokoaminen tutkielman aiheesta on merkittävää, jotta saadaan mahdollisuus käynnistää toimenpiteet tilasta kärsivien naisten kuukautishyvinvoinnin parantamiseksi. Pelkän kuukautisterveyden parantamisen lisäksi voi olla mahdollista myös kohentaa naisten yleistä terveydentilaa ja ennaltaehkäistä tulevia terveysongelmia. Lisääntymisikäisille naisille kuukautisterveydestä huolehtiminen on tärkeää, sillä kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys vaikuttavat paitsi naisiin itseensä myös heidän perheisiinsä, kansakuntaan ja yhteiskuntaan. Kuukautisterveyden edistäminen tulisi olla poikkitieteellistä, ja edistämistoimien keskiössä pitäisi olla koordinoitu panostus koulutus- ja terveysaloilla.
Funktionaalinen hypotalaaminen amenorrea (FHA) aiheuttaa kuukautisten poisjäämistä. FHA on nousemassa yhdeksi yleisimmistä lisääntymishäiriöistä hedelmällisessä iässä olevien naisten keskuudessa. Nykyiset trendit, kuten kiireinen ja stressaava elämäntapa sekä sosiaalisen median käytön kautta korostuvat ulkonäköpaineet, voivat edistää tilan taustalla olevien tekijöiden kehittymistä.
FHA on merkittävä terveysriski sekä naisen hedelmällisyydelle että yleisterveydelle. Seurauksia aiheuttaa erityisesti häiriötilalle tyypillinen estrogeenin puute. Haitalliset vaikutukset näkyvät luustossa, sydän- ja verisuonijärjestelmissä, neurologisissa järjestelmissä ja seksuaaliterveydessä. Huolet kuukautisten puuttumisesta heräävät usein vasta raskaustoiveiden tullessa ajankohtaisiksi.
Tämä kandidaatintutkielma on aikaisempaan kirjallisuuteen perustuva integratiivinen kirjallisuuskatsaus. Tutkielma vastaa tutkimuskysymykseen: ’’Millaiset elintavat ja niihin liittyvät riskitekijät altistavat funktionaaliselle hypotalaamiselle amenorrealle?’’ Aineisto katsaukseen haettiin ennalta määriteltyjen kriteerien mukaisesti kolmesta tietokannasta. Tietokantojen lisäksi aineistoa monipuolistettiin johdonmukaisesti toteutetun käsinhaun avulla. Haun tuloksena katsaukseen valikoitui yhteensä 15 artikkelia.
Katsauksen haussa löydettiin useita elintapoja, jotka altistavat FHA:n kehittymiselle. Kyseisen häiriötilan kehittymiseen näyttäisi vaikuttavan muun muassa psyykkinen stressi, liiallinen ja liian kuormittava liikunta, unettomuus, tiettyjen lääke- ja päihdeaineiden käyttö sekä erilaiset kehonkoostumukseen ja ravitsemukseen liittyvät tekijät. Nämä tekijät aiheuttavat muutoksia endokriinisen järjestelmän säätelyssä, mikä voi johtaa kehon homeostaasin häiriöihin. Homeostaasin järkkymisen johdosta kehon säätelyjärjestelmissä tapahtuu muutoksia, esimerkiksi hypotalamuksen GnRH:n pulssittainen eritys voi häiriintyä.
Vaikka FHA:ta on kuvattu kirjallisuudessa 1950-luvulta alkaen, tilaa leimaa useissa maissa tutkimus- ja hoitovaje. Tiedon kokoaminen tutkielman aiheesta on merkittävää, jotta saadaan mahdollisuus käynnistää toimenpiteet tilasta kärsivien naisten kuukautishyvinvoinnin parantamiseksi. Pelkän kuukautisterveyden parantamisen lisäksi voi olla mahdollista myös kohentaa naisten yleistä terveydentilaa ja ennaltaehkäistä tulevia terveysongelmia. Lisääntymisikäisille naisille kuukautisterveydestä huolehtiminen on tärkeää, sillä kuukautishäiriöt ja hedelmättömyys vaikuttavat paitsi naisiin itseensä myös heidän perheisiinsä, kansakuntaan ja yhteiskuntaan. Kuukautisterveyden edistäminen tulisi olla poikkitieteellistä, ja edistämistoimien keskiössä pitäisi olla koordinoitu panostus koulutus- ja terveysaloilla.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8453]