Viherkatot ja lämpösaarekeilmiö: Kohdeanalyysi yhteisvaikutuksesta

Abstract

Kaupungistuminen eli urbanisaatio jatkaa kasvamistaan globaalilla tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä useampi ihminen asuu tiiviissä kaupunkirakenteessa. Kaupungistuminen tuo mukanaan ongelmia, joiden vaikutukset vahvistuvat ilmastonmuutoksen myötä. Ilmastovyöhykkeet siirtyvät kohti maapallon napoja, jolloin alueiden ilmasto-olosuhteet muuttuvat ja keskilämpötilat kasvavat. Kaupungeissa lämpötilojen nousu koetaan voimakkaimmin. Kaupunkien korkeisiin lämpötiloihin on syynä lämpösaarekeilmiö, joka syntyy, kun auringon lämpöenergia sitoutuu rakennuksiin sekä muuhun kaupunki-infrastruktuuriin, kuten asfalttipäällysteisiin teihin. Ilmiötä kiihdyttää vihermassan puute kaupungeissa sekä tehokas viemäröinti. Haihtumisen ollessa niukempaa, vesihöyryn määrä laskee ilmassa. Kostea ilmamassa sitoo lämpöä tehokkaammin. Ilmiön on voimakkaimmillaan yöaikaan, kun lämpöä varastoineet materiaalit luovuttavat lämmön takaisin ympäristöön. Parhaimmillaan kaupungin keskustan sekä sitä ympäröivän maaseudun lämpötila ero voi olla jopa kymmenen astetta. Ilmiö on ympärivuotinen sekä sen vaikutukset vaihtelevat globaalisti. Lämpösaarekeilmiötä voidaan torjua monella eri tavalla, kuten kestävällä kaavoituksella sekä yhteiskuntasuunnittelulla, jossa viheralueet otetaan huomioon. Ilmiötä voidaan myös lieventää rakennusten ja kaupunkiympäristö materiaalivalinnoilla, jossa priorisoidaan huonosti lämpöä varaavia materiaaleja sekä luonnon monimuotoisuutta. Materiaalivalintojen lisäksi rakennussuunnittelun näkökulmasta voidaan priorisoida viherrakentamisen määrää. Viherrakentamiseen kuuluvat esimerkiksi viherkatot sekä muut viherseinät. Tässä kandidaatin työssä tutkitaan viherkattojen sekä lämpösaarekeilmiön yhteisvaikutusta kaupungeissa. Työ toteutetaan kirjallisuuskatsauksena sekä tutkittua tietoa heijastetaan erityyppisiin esimerkki rakennuksiin, jotka sijaitsevat eri ilmastovyöhykkeillä sekä erilaisissa kaupunkimiljöissä. Työssä selvisi, että viheralueilla, kuten puistoilla on merkittävä viilentävä vaikutus kaupunki-ilmastoon. Tarkastelluissa tutkimuksissa kuitenkin todettiin, että kaupunki-ilmaston sekä lämpösaarekeilmiön monimutkaisen luonteen ja syntyprosessin kannalta on vaikea antaa suoraa vastausta viherkattojen viilentävästä ja ekologisesta vaikutuksesta. Viherkattojen vaatimat rakenteet sekä viherkatoissa käytetyt rakenneosat muodostavat hiilidioksidipäästöjä sekä jätettä. Kuitenkin viherkattojen rakentamista voidaan perustella niiden kokonaisvaltaisilla hyödyillä, kuten ekologisilla, sosiaalisilla sekä taloudellisilla hyödyillä.