Sidosryhmien ja sidosryhmävuorovaikutuksen merkitys kestävässä liiketoiminnassa

Abstract

Sidosryhmävuorovaikutus ja kestävyys ovat olennainen osa yritysten päivittäistä toimintaa ja liiketoiminnan pitkäaikaista suunnittelua. Sidosryhmävuorovaikutus tarjoaa yrityksille reaaliaikaista tietoa niiden toiminnan yhteiskunnallisista vaikutuksista paljastaen samalla yrityksen ja sen toimintaympäristön väliset keskinäiset riippuvuudet. Liiketoimintaa voidaan näin ollen tulkita joukkona vuorovaikutussuhteita eri sidosryhmien välillä, ja yritykset ovat olennaisesti riippuvaisia sidosryhmistään. Tästä syystä erilaisten sidosryhmien ja näiden intressien ymmärtäminen on tärkeää. Korostamalla sidosryhmien merkitystä liiketoiminnassa laajentuu samalla näkemys kestävyydestä, mikä ei rajoitu pelkästään yritysjohtoon, vaan rakentuu moniäänisesti yritysjohdon ja sidosryhmien välisen vuoropuhelun pohjalta. Aiempien tutkimusten perusteella sidosryhmävuorovaikutuksen rooli kestävässä liiketoiminnassa on usein ymmärretty melko kapeasti keskittyen enemmän siihen, miten yritys voi hyötyä sidosryhmäsuhteistaan tai vastata sidosryhmiensä odotuksiin. Tämän tutkielman tarkoituksena on tarkastella käytännön tasolla sitä, miten yrityksissä ymmärretään sidosryhmiä ja sidosryhmävuorovaikutusta kestävyyden näkökulmasta.

Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu neljästä teemahaastattelusta. Kaikissa haastateltavien yrityksissä kestävyys oli määriteltynä osaksi liiketoimintastrategiaa, ja haastateltavien työnkuvaan kuului vahvasti yrityksen kestävyyden edistäminen. Haastatteluiden avulla pyrittiin hankkimaan uutta tietoa käsiteltävästä aiheesta sekä selvittämään, miten haastateltavien yrityksissä ymmärretään kestävyyttä, sidosryhmiä ja sidosryhmävuorovaikutusta. Aineiston analysointi toteutettiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla, mikä mahdollistaa aineiston systemaattisen analysoinnin.

Tutkimuksen tulokset antavat tuoretta empiiristä tietoa yritysten näkemyksistä kestävästä liiketoiminnasta ja sidosryhmien roolista sen edistämisessä. Tuloksissa korostui yritysten yhteiskunnallinen vastuu ja sidosryhmäyhteistyön tarve kestävyyteen liittyvissä päätöksissä. Tulokset osoittavat, että yrityksillä on merkittävä rooli yhteiskunnallisina vaikuttajina niin ekologisen, taloudellisen kuin sosiaalisen kestävyyden näkökulmista. Tulokset vahvistavat kirjallisuudessa esiintynyttä ajatusta siitä, että kun yrityksen tarkoitus luodaan yhdessä sidosryhmien kanssa, se ei ole irrallinen sidosryhmien intresseistä. Tuloksista ilmeni, kuinka sidosryhmien monipuolisten intressien ja vaatimusten huomioiminen koetaan haastavaksi, kun taas sidosryhmävuorovaikutus nähdään keskeisenä keinona mahdollistaa yhteinen arvonluonti ja liiketoiminnan tarkoitus. Sidosryhmien huomioimisen voidaan jo itsessään todeta olevan kestävyyttä, minkä vuoksi sidosryhmien syvällisempi tarkasteleminen olisi hyödyllistä erityisesti liiketoiminnan kestävyyden näkökulmasta.

Tuloksista voidaan päätellä, että yritykset pitävät sidosryhmävuorovaikutusta keskeisenä keinona edistää kestävää liiketoimintaa. Tulokset viittaavat siihen, että kestävän liiketoiminnan kannalta on olennaista ymmärtää sidosryhmiä, noudattaa eettisiä liiketoimintakäytäntöjä sekä toteuttaa yhteistyötä ja arvonluontia yhdessä sidosryhmien kanssa. Tulosten perusteella yrityksissä keskitytään tällä hetkellä ekologiseen kestävyyteen sosiaalisen kestävyyden jäädessä taka-alalle. Jatkotutkimusten kannalta olisi mielenkiintoista tutkia sitä, miten sidosryhmien sosiaalinen identiteetti vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan sitoutumisessa sekä miten sosiaalista kestävyyttä ymmärretään ja käytännössä toteutetaan suomalaisissa yrityksissä.